lopulaulu

Ingrian

Etymology

From lopu +‎ laulu (“song”). The first component is related to Estonian lõbu (“pleasure”). Akin to Votic lopulaulu.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈlopuˌlɑu̯lu/, [ˈɫo̞puˌɫɑu̯ɫŭ̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈlopuˌlɑu̯lu/, [ˈɫo̞b̥uˌɫɑu̯ɫu]
  • Rhymes: -ɑu̯lu
  • Hyphenation: lo‧pu‧lau‧lu

Noun

lopulaulu

  1. song filled with double meanings, often dirty or naughty

Declension

Declension of lopulaulu (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative lopulaulu lopulaulut
genitive lopulaulun lopulauluin, lopulaululoin
partitive lopulaulua lopulauluja, lopulaululoja
illative lopulauluu lopulaului, lopulaululoihe
inessive lopulauluus lopulauluis, lopulaululois
elative lopulaulust lopulauluist, lopulaululoist
allative lopulaululle lopulauluille, lopulaululoille
adessive lopulauluul lopulauluil, lopulaululoil
ablative lopulaulult lopulauluilt, lopulaululoilt
translative lopulauluks lopulauluiks, lopulaululoiks
essive lopulaulunna, lopulauluun lopulauluinna, lopulaululoinna, lopulauluin, lopulaululoin
exessive1) lopulaulunt lopulauluint, lopulaululoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 253
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.