luonnuttaa

Finnish

Etymology

luontua +‎ -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈluo̯nːutːɑːˣ/, [ˈluo̞̯nːut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uonːutːɑː
  • Syllabification(key): luon‧nut‧taa
  • Hyphenation(key): luon‧nut‧taa

Verb

luonnuttaa

  1. (transitive) to make be suited for

Conjugation

Inflection of luonnuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luonnutan en luonnuta 1st sing. olen luonnuttanut en ole luonnuttanut
2nd sing. luonnutat et luonnuta 2nd sing. olet luonnuttanut et ole luonnuttanut
3rd sing. luonnuttaa ei luonnuta 3rd sing. on luonnuttanut ei ole luonnuttanut
1st plur. luonnutamme emme luonnuta 1st plur. olemme luonnuttaneet emme ole luonnuttaneet
2nd plur. luonnutatte ette luonnuta 2nd plur. olette luonnuttaneet ette ole luonnuttaneet
3rd plur. luonnuttavat eivät luonnuta 3rd plur. ovat luonnuttaneet eivät ole luonnuttaneet
passive luonnutetaan ei luonnuteta passive on luonnutettu ei ole luonnutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luonnutin en luonnuttanut 1st sing. olin luonnuttanut en ollut luonnuttanut
2nd sing. luonnutit et luonnuttanut 2nd sing. olit luonnuttanut et ollut luonnuttanut
3rd sing. luonnutti ei luonnuttanut 3rd sing. oli luonnuttanut ei ollut luonnuttanut
1st plur. luonnutimme emme luonnuttaneet 1st plur. olimme luonnuttaneet emme olleet luonnuttaneet
2nd plur. luonnutitte ette luonnuttaneet 2nd plur. olitte luonnuttaneet ette olleet luonnuttaneet
3rd plur. luonnuttivat eivät luonnuttaneet 3rd plur. olivat luonnuttaneet eivät olleet luonnuttaneet
passive luonnutettiin ei luonnutettu passive oli luonnutettu ei ollut luonnutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luonnuttaisin en luonnuttaisi 1st sing. olisin luonnuttanut en olisi luonnuttanut
2nd sing. luonnuttaisit et luonnuttaisi 2nd sing. olisit luonnuttanut et olisi luonnuttanut
3rd sing. luonnuttaisi ei luonnuttaisi 3rd sing. olisi luonnuttanut ei olisi luonnuttanut
1st plur. luonnuttaisimme emme luonnuttaisi 1st plur. olisimme luonnuttaneet emme olisi luonnuttaneet
2nd plur. luonnuttaisitte ette luonnuttaisi 2nd plur. olisitte luonnuttaneet ette olisi luonnuttaneet
3rd plur. luonnuttaisivat eivät luonnuttaisi 3rd plur. olisivat luonnuttaneet eivät olisi luonnuttaneet
passive luonnutettaisiin ei luonnutettaisi passive olisi luonnutettu ei olisi luonnutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. luonnuta älä luonnuta 2nd sing. — —
3rd sing. luonnuttakoon älköön luonnuttako 3rd sing. olkoon luonnuttanut älköön olko luonnuttanut
1st plur. luonnuttakaamme älkäämme luonnuttako 1st plur. — —
2nd plur. luonnuttakaa älkää luonnuttako 2nd plur. — —
3rd plur. luonnuttakoot älkööt luonnuttako 3rd plur. olkoot luonnuttaneet älkööt olko luonnuttaneet
passive luonnutettakoon älköön luonnutettako passive olkoon luonnutettu älköön olko luonnutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luonnuttanen en luonnuttane 1st sing. lienen luonnuttanut en liene luonnuttanut
2nd sing. luonnuttanet et luonnuttane 2nd sing. lienet luonnuttanut et liene luonnuttanut
3rd sing. luonnuttanee ei luonnuttane 3rd sing. lienee luonnuttanut ei liene luonnuttanut
1st plur. luonnuttanemme emme luonnuttane 1st plur. lienemme luonnuttaneet emme liene luonnuttaneet
2nd plur. luonnuttanette ette luonnuttane 2nd plur. lienette luonnuttaneet ette liene luonnuttaneet
3rd plur. luonnuttanevat eivät luonnuttane 3rd plur. lienevät luonnuttaneet eivät liene luonnuttaneet
passive luonnutettaneen ei luonnutettane passive lienee luonnutettu ei liene luonnutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st luonnuttaa present luonnuttava luonnutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luonnuttaakseni luonnuttaaksemme
2nd luonnuttaaksesi luonnuttaaksenne
3rd luonnuttaakseen
luonnuttaaksensa
past luonnuttanut luonnutettu
2nd inessive2 luonnuttaessa luonnutettaessa agent4 luonnuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luonnuttaessani luonnuttaessamme
2nd luonnuttaessasi luonnuttaessanne
3rd luonnuttaessaan
luonnuttaessansa
negative luonnuttamaton
instructive luonnuttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form luonnuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive luonnuttamassa —
elative luonnuttamasta —
illative luonnuttamaan —
adessive luonnuttamalla —
abessive luonnuttamatta —
instructive luonnuttaman luonnutettaman
4th3 verbal noun luonnuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luonnuttamaisillani luonnuttamaisillamme
2nd luonnuttamaisillasi luonnuttamaisillanne
3rd luonnuttamaisillaan
luonnuttamaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.