| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
lurittamisensa
|
lurittamisensa
|
| accusative
|
nom.
|
lurittamisensa
|
lurittamisensa
|
| gen.
|
lurittamisensa
|
| genitive
|
lurittamisensa
|
lurittamistensa lurittamisiensa
|
| partitive
|
lurittamistaan lurittamistansa
|
lurittamisiaan lurittamisiansa
|
| inessive
|
lurittamisessaan lurittamisessansa
|
lurittamisissaan lurittamisissansa
|
| elative
|
lurittamisestaan lurittamisestansa
|
lurittamisistaan lurittamisistansa
|
| illative
|
lurittamiseensa
|
lurittamisiinsa
|
| adessive
|
lurittamisellaan lurittamisellansa
|
lurittamisillaan lurittamisillansa
|
| ablative
|
lurittamiseltaan lurittamiseltansa
|
lurittamisiltaan lurittamisiltansa
|
| allative
|
lurittamiselleen lurittamisellensa
|
lurittamisilleen lurittamisillensa
|
| essive
|
lurittamisenaan lurittamisenansa
|
lurittamisinaan lurittamisinansa
|
| translative
|
lurittamisekseen lurittamiseksensa
|
lurittamisikseen lurittamisiksensa
|
| abessive
|
lurittamisettaan lurittamisettansa
|
lurittamisittaan lurittamisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
lurittamisineen lurittamisinensa
|