määkiä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *määkidäk (compare Estonian määgima, Karelian meäkie, Livonian mǟgõ, Võro määg'mä, Votic määkkiä), of onomatopoeic origin, from mää (“baa”).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmæːkiæˣ/, [ˈmæːk̟iæ(ʔ)]
  • Rhymes: -æːkiæ
  • Syllabification(key): mää‧ki‧ä
  • Hyphenation(key): mää‧kiä

Verb

määkiä

  1. to bleat, to baa (of a sheep)

Conjugation

Inflection of määkiä (Kotus type 61*D/sallia, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. määin en määi 1st sing. olen määkinyt en ole määkinyt
2nd sing. määit et määi 2nd sing. olet määkinyt et ole määkinyt
3rd sing. määkii ei määi 3rd sing. on määkinyt ei ole määkinyt
1st plur. määimme emme määi 1st plur. olemme määkineet emme ole määkineet
2nd plur. määitte ette määi 2nd plur. olette määkineet ette ole määkineet
3rd plur. määkivät eivät määi 3rd plur. ovat määkineet eivät ole määkineet
passive määitään ei määitä passive on määitty ei ole määitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. määin en määkinyt 1st sing. olin määkinyt en ollut määkinyt
2nd sing. määit et määkinyt 2nd sing. olit määkinyt et ollut määkinyt
3rd sing. määki ei määkinyt 3rd sing. oli määkinyt ei ollut määkinyt
1st plur. määimme emme määkineet 1st plur. olimme määkineet emme olleet määkineet
2nd plur. määitte ette määkineet 2nd plur. olitte määkineet ette olleet määkineet
3rd plur. määkivät eivät määkineet 3rd plur. olivat määkineet eivät olleet määkineet
passive määittiin ei määitty passive oli määitty ei ollut määitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. määkisin en määkisi 1st sing. olisin määkinyt en olisi määkinyt
2nd sing. määkisit et määkisi 2nd sing. olisit määkinyt et olisi määkinyt
3rd sing. määkisi ei määkisi 3rd sing. olisi määkinyt ei olisi määkinyt
1st plur. määkisimme emme määkisi 1st plur. olisimme määkineet emme olisi määkineet
2nd plur. määkisitte ette määkisi 2nd plur. olisitte määkineet ette olisi määkineet
3rd plur. määkisivät eivät määkisi 3rd plur. olisivat määkineet eivät olisi määkineet
passive määittäisiin ei määittäisi passive olisi määitty ei olisi määitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. määi älä määi 2nd sing. — —
3rd sing. määkiköön älköön määkikö 3rd sing. olkoon määkinyt älköön olko määkinyt
1st plur. määkikäämme älkäämme määkikö 1st plur. — —
2nd plur. määkikää älkää määkikö 2nd plur. — —
3rd plur. määkikööt älkööt määkikö 3rd plur. olkoot määkineet älkööt olko määkineet
passive määittäköön älköön määittäkö passive olkoon määitty älköön olko määitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. määkinen en määkine 1st sing. lienen määkinyt en liene määkinyt
2nd sing. määkinet et määkine 2nd sing. lienet määkinyt et liene määkinyt
3rd sing. määkinee ei määkine 3rd sing. lienee määkinyt ei liene määkinyt
1st plur. määkinemme emme määkine 1st plur. lienemme määkineet emme liene määkineet
2nd plur. määkinette ette määkine 2nd plur. lienette määkineet ette liene määkineet
3rd plur. määkinevät eivät määkine 3rd plur. lienevät määkineet eivät liene määkineet
passive määittäneen ei määittäne passive lienee määitty ei liene määitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st määkiä present määkivä määittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st määkiäkseni määkiäksemme
2nd määkiäksesi määkiäksenne
3rd määkiäkseen
määkiäksensä
past määkinyt määitty
2nd inessive2 määkiessä määittäessä agent4 määkimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st määkiessäni määkiessämme
2nd määkiessäsi määkiessänne
3rd määkiessään
määkiessänsä
negative määkimätön
instructive määkien —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive määkimässä —
elative määkimästä —
illative määkimään —
adessive määkimällä —
abessive määkimättä —
instructive määkimän määittämän
4th3 verbal noun määkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st määkimäisilläni määkimäisillämme
2nd määkimäisilläsi määkimäisillänne
3rd määkimäisillään
määkimäisillänsä

Derived terms

See also

  • päkättää (of a sheep)

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.