möröttää

Finnish

Etymology

möristä +‎ -öttää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmørøtːæːˣ/, [ˈmø̞rø̞t̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -ørøtːæː
  • Syllabification(key): mö‧röt‧tää
  • Hyphenation(key): mö‧röt‧tää

Verb

möröttää (rare)

  1. (regional) synonym of jurottaa

Conjugation

Inflection of möröttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mörötän en mörötä 1st sing. olen möröttänyt en ole möröttänyt
2nd sing. mörötät et mörötä 2nd sing. olet möröttänyt et ole möröttänyt
3rd sing. möröttää ei mörötä 3rd sing. on möröttänyt ei ole möröttänyt
1st plur. mörötämme emme mörötä 1st plur. olemme möröttäneet emme ole möröttäneet
2nd plur. mörötätte ette mörötä 2nd plur. olette möröttäneet ette ole möröttäneet
3rd plur. möröttävät eivät mörötä 3rd plur. ovat möröttäneet eivät ole möröttäneet
passive mörötetään ei mörötetä passive on mörötetty ei ole mörötetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mörötin en möröttänyt 1st sing. olin möröttänyt en ollut möröttänyt
2nd sing. mörötit et möröttänyt 2nd sing. olit möröttänyt et ollut möröttänyt
3rd sing. mörötti ei möröttänyt 3rd sing. oli möröttänyt ei ollut möröttänyt
1st plur. mörötimme emme möröttäneet 1st plur. olimme möröttäneet emme olleet möröttäneet
2nd plur. mörötitte ette möröttäneet 2nd plur. olitte möröttäneet ette olleet möröttäneet
3rd plur. möröttivät eivät möröttäneet 3rd plur. olivat möröttäneet eivät olleet möröttäneet
passive mörötettiin ei mörötetty passive oli mörötetty ei ollut mörötetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. möröttäisin en möröttäisi 1st sing. olisin möröttänyt en olisi möröttänyt
2nd sing. möröttäisit et möröttäisi 2nd sing. olisit möröttänyt et olisi möröttänyt
3rd sing. möröttäisi ei möröttäisi 3rd sing. olisi möröttänyt ei olisi möröttänyt
1st plur. möröttäisimme emme möröttäisi 1st plur. olisimme möröttäneet emme olisi möröttäneet
2nd plur. möröttäisitte ette möröttäisi 2nd plur. olisitte möröttäneet ette olisi möröttäneet
3rd plur. möröttäisivät eivät möröttäisi 3rd plur. olisivat möröttäneet eivät olisi möröttäneet
passive mörötettäisiin ei mörötettäisi passive olisi mörötetty ei olisi mörötetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. mörötä älä mörötä 2nd sing. — —
3rd sing. möröttäköön älköön möröttäkö 3rd sing. olkoon möröttänyt älköön olko möröttänyt
1st plur. möröttäkäämme älkäämme möröttäkö 1st plur. — —
2nd plur. möröttäkää älkää möröttäkö 2nd plur. — —
3rd plur. möröttäkööt älkööt möröttäkö 3rd plur. olkoot möröttäneet älkööt olko möröttäneet
passive mörötettäköön älköön mörötettäkö passive olkoon mörötetty älköön olko mörötetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. möröttänen en möröttäne 1st sing. lienen möröttänyt en liene möröttänyt
2nd sing. möröttänet et möröttäne 2nd sing. lienet möröttänyt et liene möröttänyt
3rd sing. möröttänee ei möröttäne 3rd sing. lienee möröttänyt ei liene möröttänyt
1st plur. möröttänemme emme möröttäne 1st plur. lienemme möröttäneet emme liene möröttäneet
2nd plur. möröttänette ette möröttäne 2nd plur. lienette möröttäneet ette liene möröttäneet
3rd plur. möröttänevät eivät möröttäne 3rd plur. lienevät möröttäneet eivät liene möröttäneet
passive mörötettäneen ei mörötettäne passive lienee mörötetty ei liene mörötetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st möröttää present möröttävä mörötettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st möröttääkseni möröttääksemme
2nd möröttääksesi möröttääksenne
3rd möröttääkseen
möröttääksensä
past möröttänyt mörötetty
2nd inessive2 möröttäessä mörötettäessä agent4 möröttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st möröttäessäni möröttäessämme
2nd möröttäessäsi möröttäessänne
3rd möröttäessään
möröttäessänsä
negative möröttämätön
instructive möröttäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form möröttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive möröttämässä —
elative möröttämästä —
illative möröttämään —
adessive möröttämällä —
abessive möröttämättä —
instructive möröttämän mörötettämän
4th3 verbal noun möröttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st möröttämäisilläni möröttämäisillämme
2nd möröttämäisilläsi möröttämäisillänne
3rd möröttämäisillään
möröttämäisillänsä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.