| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
maaseutumaantieteensä
|
maaseutumaantieteensä
|
| accusative
|
nom.
|
maaseutumaantieteensä
|
maaseutumaantieteensä
|
| gen.
|
maaseutumaantieteensä
|
| genitive
|
maaseutumaantieteensä
|
maaseutumaantieteidensä maaseutumaantieteittensä
|
| partitive
|
maaseutumaantiedettään maaseutumaantiedettänsä
|
maaseutumaantieteitään maaseutumaantieteitänsä
|
| inessive
|
maaseutumaantieteessään maaseutumaantieteessänsä
|
maaseutumaantieteissään maaseutumaantieteissänsä
|
| elative
|
maaseutumaantieteestään maaseutumaantieteestänsä
|
maaseutumaantieteistään maaseutumaantieteistänsä
|
| illative
|
maaseutumaantieteeseensä
|
maaseutumaantieteisiinsä maaseutumaantieteihinsä
|
| adessive
|
maaseutumaantieteellään maaseutumaantieteellänsä
|
maaseutumaantieteillään maaseutumaantieteillänsä
|
| ablative
|
maaseutumaantieteeltään maaseutumaantieteeltänsä
|
maaseutumaantieteiltään maaseutumaantieteiltänsä
|
| allative
|
maaseutumaantieteelleen maaseutumaantieteellensä
|
maaseutumaantieteilleen maaseutumaantieteillensä
|
| essive
|
maaseutumaantieteenään maaseutumaantieteenänsä
|
maaseutumaantieteinään maaseutumaantieteinänsä
|
| translative
|
maaseutumaantieteekseen maaseutumaantieteeksensä
|
maaseutumaantieteikseen maaseutumaantieteiksensä
|
| abessive
|
maaseutumaantieteettään maaseutumaantieteettänsä
|
maaseutumaantieteittään maaseutumaantieteittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
maaseutumaantieteineen maaseutumaantieteinensä
|