merkitseminen

Finnish

Etymology

merkitä +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmerkitseminen/, [ˈme̞rk̟itˌs̠e̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): mer‧kit‧se‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): mer‧kit‧se‧mi‧nen

Noun

merkitseminen

  1. verbal noun of merkitä
    1. marking (act)
    2. denotation (act of denoting)

Declension

Inflection of merkitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative merkitseminen merkitsemiset
genitive merkitsemisen merkitsemisten
merkitsemisien
partitive merkitsemistä merkitsemisiä
illative merkitsemiseen merkitsemisiin
singular plural
nominative merkitseminen merkitsemiset
accusative nom. merkitseminen merkitsemiset
gen. merkitsemisen
genitive merkitsemisen merkitsemisten
merkitsemisien
partitive merkitsemistä merkitsemisiä
inessive merkitsemisessä merkitsemisissä
elative merkitsemisestä merkitsemisistä
illative merkitsemiseen merkitsemisiin
adessive merkitsemisellä merkitsemisillä
ablative merkitsemiseltä merkitsemisiltä
allative merkitsemiselle merkitsemisille
essive merkitsemisenä merkitsemisinä
translative merkitsemiseksi merkitsemisiksi
abessive merkitsemisettä merkitsemisittä
instructive — merkitsemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of merkitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative merkitsemiseni merkitsemiseni
accusative nom. merkitsemiseni merkitsemiseni
gen. merkitsemiseni
genitive merkitsemiseni merkitsemisteni
merkitsemisieni
partitive merkitsemistäni merkitsemisiäni
inessive merkitsemisessäni merkitsemisissäni
elative merkitsemisestäni merkitsemisistäni
illative merkitsemiseeni merkitsemisiini
adessive merkitsemiselläni merkitsemisilläni
ablative merkitsemiseltäni merkitsemisiltäni
allative merkitsemiselleni merkitsemisilleni
essive merkitsemisenäni merkitsemisinäni
translative merkitsemisekseni merkitsemisikseni
abessive merkitsemisettäni merkitsemisittäni
instructive — —
comitative — merkitsemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative merkitsemisesi merkitsemisesi
accusative nom. merkitsemisesi merkitsemisesi
gen. merkitsemisesi
genitive merkitsemisesi merkitsemistesi
merkitsemisiesi
partitive merkitsemistäsi merkitsemisiäsi
inessive merkitsemisessäsi merkitsemisissäsi
elative merkitsemisestäsi merkitsemisistäsi
illative merkitsemiseesi merkitsemisiisi
adessive merkitsemiselläsi merkitsemisilläsi
ablative merkitsemiseltäsi merkitsemisiltäsi
allative merkitsemisellesi merkitsemisillesi
essive merkitsemisenäsi merkitsemisinäsi
translative merkitsemiseksesi merkitsemisiksesi
abessive merkitsemisettäsi merkitsemisittäsi
instructive — —
comitative — merkitsemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative merkitsemisemme merkitsemisemme
accusative nom. merkitsemisemme merkitsemisemme
gen. merkitsemisemme
genitive merkitsemisemme merkitsemistemme
merkitsemisiemme
partitive merkitsemistämme merkitsemisiämme
inessive merkitsemisessämme merkitsemisissämme
elative merkitsemisestämme merkitsemisistämme
illative merkitsemiseemme merkitsemisiimme
adessive merkitsemisellämme merkitsemisillämme
ablative merkitsemiseltämme merkitsemisiltämme
allative merkitsemisellemme merkitsemisillemme
essive merkitsemisenämme merkitsemisinämme
translative merkitsemiseksemme merkitsemisiksemme
abessive merkitsemisettämme merkitsemisittämme
instructive — —
comitative — merkitsemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative merkitsemisenne merkitsemisenne
accusative nom. merkitsemisenne merkitsemisenne
gen. merkitsemisenne
genitive merkitsemisenne merkitsemistenne
merkitsemisienne
partitive merkitsemistänne merkitsemisiänne
inessive merkitsemisessänne merkitsemisissänne
elative merkitsemisestänne merkitsemisistänne
illative merkitsemiseenne merkitsemisiinne
adessive merkitsemisellänne merkitsemisillänne
ablative merkitsemiseltänne merkitsemisiltänne
allative merkitsemisellenne merkitsemisillenne
essive merkitsemisenänne merkitsemisinänne
translative merkitsemiseksenne merkitsemisiksenne
abessive merkitsemisettänne merkitsemisittänne
instructive — —
comitative — merkitsemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative merkitsemisensä merkitsemisensä
accusative nom. merkitsemisensä merkitsemisensä
gen. merkitsemisensä
genitive merkitsemisensä merkitsemistensä
merkitsemisiensä
partitive merkitsemistään
merkitsemistänsä 		merkitsemisiään
merkitsemisiänsä
inessive merkitsemisessään
merkitsemisessänsä 		merkitsemisissään
merkitsemisissänsä
elative merkitsemisestään
merkitsemisestänsä 		merkitsemisistään
merkitsemisistänsä
illative merkitsemiseensä merkitsemisiinsä
adessive merkitsemisellään
merkitsemisellänsä 		merkitsemisillään
merkitsemisillänsä
ablative merkitsemiseltään
merkitsemiseltänsä 		merkitsemisiltään
merkitsemisiltänsä
allative merkitsemiselleen
merkitsemisellensä 		merkitsemisilleen
merkitsemisillensä
essive merkitsemisenään
merkitsemisenänsä 		merkitsemisinään
merkitsemisinänsä
translative merkitsemisekseen
merkitsemiseksensä 		merkitsemisikseen
merkitsemisiksensä
abessive merkitsemisettään
merkitsemisettänsä 		merkitsemisittään
merkitsemisittänsä
instructive — —
comitative — merkitsemisineen
merkitsemisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.