merkittäminen

Finnish

Etymology

merkittää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmerkitːæminen/, [ˈme̞rk̟it̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): mer‧kit‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): mer‧kit‧tä‧mi‧nen

Noun

merkittäminen

  1. verbal noun of merkittää
    1. marking (attaching or branding with a mark)

Declension

Inflection of merkittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative merkittäminen merkittämiset
genitive merkittämisen merkittämisten
merkittämisien
partitive merkittämistä merkittämisiä
illative merkittämiseen merkittämisiin
singular plural
nominative merkittäminen merkittämiset
accusative nom. merkittäminen merkittämiset
gen. merkittämisen
genitive merkittämisen merkittämisten
merkittämisien
partitive merkittämistä merkittämisiä
inessive merkittämisessä merkittämisissä
elative merkittämisestä merkittämisistä
illative merkittämiseen merkittämisiin
adessive merkittämisellä merkittämisillä
ablative merkittämiseltä merkittämisiltä
allative merkittämiselle merkittämisille
essive merkittämisenä merkittämisinä
translative merkittämiseksi merkittämisiksi
abessive merkittämisettä merkittämisittä
instructive — merkittämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of merkittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative merkittämiseni merkittämiseni
accusative nom. merkittämiseni merkittämiseni
gen. merkittämiseni
genitive merkittämiseni merkittämisteni
merkittämisieni
partitive merkittämistäni merkittämisiäni
inessive merkittämisessäni merkittämisissäni
elative merkittämisestäni merkittämisistäni
illative merkittämiseeni merkittämisiini
adessive merkittämiselläni merkittämisilläni
ablative merkittämiseltäni merkittämisiltäni
allative merkittämiselleni merkittämisilleni
essive merkittämisenäni merkittämisinäni
translative merkittämisekseni merkittämisikseni
abessive merkittämisettäni merkittämisittäni
instructive — —
comitative — merkittämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative merkittämisesi merkittämisesi
accusative nom. merkittämisesi merkittämisesi
gen. merkittämisesi
genitive merkittämisesi merkittämistesi
merkittämisiesi
partitive merkittämistäsi merkittämisiäsi
inessive merkittämisessäsi merkittämisissäsi
elative merkittämisestäsi merkittämisistäsi
illative merkittämiseesi merkittämisiisi
adessive merkittämiselläsi merkittämisilläsi
ablative merkittämiseltäsi merkittämisiltäsi
allative merkittämisellesi merkittämisillesi
essive merkittämisenäsi merkittämisinäsi
translative merkittämiseksesi merkittämisiksesi
abessive merkittämisettäsi merkittämisittäsi
instructive — —
comitative — merkittämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative merkittämisemme merkittämisemme
accusative nom. merkittämisemme merkittämisemme
gen. merkittämisemme
genitive merkittämisemme merkittämistemme
merkittämisiemme
partitive merkittämistämme merkittämisiämme
inessive merkittämisessämme merkittämisissämme
elative merkittämisestämme merkittämisistämme
illative merkittämiseemme merkittämisiimme
adessive merkittämisellämme merkittämisillämme
ablative merkittämiseltämme merkittämisiltämme
allative merkittämisellemme merkittämisillemme
essive merkittämisenämme merkittämisinämme
translative merkittämiseksemme merkittämisiksemme
abessive merkittämisettämme merkittämisittämme
instructive — —
comitative — merkittämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative merkittämisenne merkittämisenne
accusative nom. merkittämisenne merkittämisenne
gen. merkittämisenne
genitive merkittämisenne merkittämistenne
merkittämisienne
partitive merkittämistänne merkittämisiänne
inessive merkittämisessänne merkittämisissänne
elative merkittämisestänne merkittämisistänne
illative merkittämiseenne merkittämisiinne
adessive merkittämisellänne merkittämisillänne
ablative merkittämiseltänne merkittämisiltänne
allative merkittämisellenne merkittämisillenne
essive merkittämisenänne merkittämisinänne
translative merkittämiseksenne merkittämisiksenne
abessive merkittämisettänne merkittämisittänne
instructive — —
comitative — merkittämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative merkittämisensä merkittämisensä
accusative nom. merkittämisensä merkittämisensä
gen. merkittämisensä
genitive merkittämisensä merkittämistensä
merkittämisiensä
partitive merkittämistään
merkittämistänsä 		merkittämisiään
merkittämisiänsä
inessive merkittämisessään
merkittämisessänsä 		merkittämisissään
merkittämisissänsä
elative merkittämisestään
merkittämisestänsä 		merkittämisistään
merkittämisistänsä
illative merkittämiseensä merkittämisiinsä
adessive merkittämisellään
merkittämisellänsä 		merkittämisillään
merkittämisillänsä
ablative merkittämiseltään
merkittämiseltänsä 		merkittämisiltään
merkittämisiltänsä
allative merkittämiselleen
merkittämisellensä 		merkittämisilleen
merkittämisillensä
essive merkittämisenään
merkittämisenänsä 		merkittämisinään
merkittämisinänsä
translative merkittämisekseen
merkittämiseksensä 		merkittämisikseen
merkittämisiksensä
abessive merkittämisettään
merkittämisettänsä 		merkittämisittään
merkittämisittänsä
instructive — —
comitative — merkittämisineen
merkittämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.