mieleenjohtuma

Finnish

Etymology

mieleen +‎ johtuma

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmie̯leːnˌjohtumɑ/, [ˈmie̞̯le̞ːnˌjo̞xt̪umɑ̝]
  • Rhymes: -ohtumɑ
  • Syllabification(key): mie‧leen‧joh‧tu‧ma
  • Hyphenation(key): mieleen‧johtu‧ma

Noun

mieleenjohtuma

  1. thought, fancy, whim

Declension

Inflection of mieleenjohtuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative mieleenjohtuma mieleenjohtumat
genitive mieleenjohtuman mieleenjohtumien
partitive mieleenjohtumaa mieleenjohtumia
illative mieleenjohtumaan mieleenjohtumiin
singular plural
nominative mieleenjohtuma mieleenjohtumat
accusative nom. mieleenjohtuma mieleenjohtumat
gen. mieleenjohtuman
genitive mieleenjohtuman mieleenjohtumien
mieleenjohtumain rare
partitive mieleenjohtumaa mieleenjohtumia
inessive mieleenjohtumassa mieleenjohtumissa
elative mieleenjohtumasta mieleenjohtumista
illative mieleenjohtumaan mieleenjohtumiin
adessive mieleenjohtumalla mieleenjohtumilla
ablative mieleenjohtumalta mieleenjohtumilta
allative mieleenjohtumalle mieleenjohtumille
essive mieleenjohtumana mieleenjohtumina
translative mieleenjohtumaksi mieleenjohtumiksi
abessive mieleenjohtumatta mieleenjohtumitta
instructive — mieleenjohtumin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mieleenjohtuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mieleenjohtumani mieleenjohtumani
accusative nom. mieleenjohtumani mieleenjohtumani
gen. mieleenjohtumani
genitive mieleenjohtumani mieleenjohtumieni
mieleenjohtumaini rare
partitive mieleenjohtumaani mieleenjohtumiani
inessive mieleenjohtumassani mieleenjohtumissani
elative mieleenjohtumastani mieleenjohtumistani
illative mieleenjohtumaani mieleenjohtumiini
adessive mieleenjohtumallani mieleenjohtumillani
ablative mieleenjohtumaltani mieleenjohtumiltani
allative mieleenjohtumalleni mieleenjohtumilleni
essive mieleenjohtumanani mieleenjohtuminani
translative mieleenjohtumakseni mieleenjohtumikseni
abessive mieleenjohtumattani mieleenjohtumittani
instructive — —
comitative — mieleenjohtumineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mieleenjohtumasi mieleenjohtumasi
accusative nom. mieleenjohtumasi mieleenjohtumasi
gen. mieleenjohtumasi
genitive mieleenjohtumasi mieleenjohtumiesi
mieleenjohtumaisi rare
partitive mieleenjohtumaasi mieleenjohtumiasi
inessive mieleenjohtumassasi mieleenjohtumissasi
elative mieleenjohtumastasi mieleenjohtumistasi
illative mieleenjohtumaasi mieleenjohtumiisi
adessive mieleenjohtumallasi mieleenjohtumillasi
ablative mieleenjohtumaltasi mieleenjohtumiltasi
allative mieleenjohtumallesi mieleenjohtumillesi
essive mieleenjohtumanasi mieleenjohtuminasi
translative mieleenjohtumaksesi mieleenjohtumiksesi
abessive mieleenjohtumattasi mieleenjohtumittasi
instructive — —
comitative — mieleenjohtuminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mieleenjohtumamme mieleenjohtumamme
accusative nom. mieleenjohtumamme mieleenjohtumamme
gen. mieleenjohtumamme
genitive mieleenjohtumamme mieleenjohtumiemme
mieleenjohtumaimme rare
partitive mieleenjohtumaamme mieleenjohtumiamme
inessive mieleenjohtumassamme mieleenjohtumissamme
elative mieleenjohtumastamme mieleenjohtumistamme
illative mieleenjohtumaamme mieleenjohtumiimme
adessive mieleenjohtumallamme mieleenjohtumillamme
ablative mieleenjohtumaltamme mieleenjohtumiltamme
allative mieleenjohtumallemme mieleenjohtumillemme
essive mieleenjohtumanamme mieleenjohtuminamme
translative mieleenjohtumaksemme mieleenjohtumiksemme
abessive mieleenjohtumattamme mieleenjohtumittamme
instructive — —
comitative — mieleenjohtuminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mieleenjohtumanne mieleenjohtumanne
accusative nom. mieleenjohtumanne mieleenjohtumanne
gen. mieleenjohtumanne
genitive mieleenjohtumanne mieleenjohtumienne
mieleenjohtumainne rare
partitive mieleenjohtumaanne mieleenjohtumianne
inessive mieleenjohtumassanne mieleenjohtumissanne
elative mieleenjohtumastanne mieleenjohtumistanne
illative mieleenjohtumaanne mieleenjohtumiinne
adessive mieleenjohtumallanne mieleenjohtumillanne
ablative mieleenjohtumaltanne mieleenjohtumiltanne
allative mieleenjohtumallenne mieleenjohtumillenne
essive mieleenjohtumananne mieleenjohtuminanne
translative mieleenjohtumaksenne mieleenjohtumiksenne
abessive mieleenjohtumattanne mieleenjohtumittanne
instructive — —
comitative — mieleenjohtuminenne
third-person possessor
singular plural
nominative mieleenjohtumansa mieleenjohtumansa
accusative nom. mieleenjohtumansa mieleenjohtumansa
gen. mieleenjohtumansa
genitive mieleenjohtumansa mieleenjohtumiensa
mieleenjohtumainsa rare
partitive mieleenjohtumaansa mieleenjohtumiaan
mieleenjohtumiansa
inessive mieleenjohtumassaan
mieleenjohtumassansa 		mieleenjohtumissaan
mieleenjohtumissansa
elative mieleenjohtumastaan
mieleenjohtumastansa 		mieleenjohtumistaan
mieleenjohtumistansa
illative mieleenjohtumaansa mieleenjohtumiinsa
adessive mieleenjohtumallaan
mieleenjohtumallansa 		mieleenjohtumillaan
mieleenjohtumillansa
ablative mieleenjohtumaltaan
mieleenjohtumaltansa 		mieleenjohtumiltaan
mieleenjohtumiltansa
allative mieleenjohtumalleen
mieleenjohtumallensa 		mieleenjohtumilleen
mieleenjohtumillensa
essive mieleenjohtumanaan
mieleenjohtumanansa 		mieleenjohtuminaan
mieleenjohtuminansa
translative mieleenjohtumakseen
mieleenjohtumaksensa 		mieleenjohtumikseen
mieleenjohtumiksensa
abessive mieleenjohtumattaan
mieleenjohtumattansa 		mieleenjohtumittaan
mieleenjohtumittansa
instructive — —
comitative — mieleenjohtumineen
mieleenjohtuminensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.