mitätöiminen

Finnish

Etymology

mitätöidä +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmitætøi̯minen/, [ˈmit̪æˌt̪ø̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -øiminen
  • Syllabification(key): mi‧tä‧töi‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): mi‧tä‧töi‧mi‧nen

Noun

mitätöiminen

  1. verbal noun of mitätöidä
    1. invalidating, cancelling, annulling, voiding

Declension

Inflection of mitätöiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative mitätöiminen mitätöimiset
genitive mitätöimisen mitätöimisten
mitätöimisien
partitive mitätöimistä mitätöimisiä
illative mitätöimiseen mitätöimisiin
singular plural
nominative mitätöiminen mitätöimiset
accusative nom. mitätöiminen mitätöimiset
gen. mitätöimisen
genitive mitätöimisen mitätöimisten
mitätöimisien
partitive mitätöimistä mitätöimisiä
inessive mitätöimisessä mitätöimisissä
elative mitätöimisestä mitätöimisistä
illative mitätöimiseen mitätöimisiin
adessive mitätöimisellä mitätöimisillä
ablative mitätöimiseltä mitätöimisiltä
allative mitätöimiselle mitätöimisille
essive mitätöimisenä mitätöimisinä
translative mitätöimiseksi mitätöimisiksi
abessive mitätöimisettä mitätöimisittä
instructive — mitätöimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mitätöiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mitätöimiseni mitätöimiseni
accusative nom. mitätöimiseni mitätöimiseni
gen. mitätöimiseni
genitive mitätöimiseni mitätöimisteni
mitätöimisieni
partitive mitätöimistäni mitätöimisiäni
inessive mitätöimisessäni mitätöimisissäni
elative mitätöimisestäni mitätöimisistäni
illative mitätöimiseeni mitätöimisiini
adessive mitätöimiselläni mitätöimisilläni
ablative mitätöimiseltäni mitätöimisiltäni
allative mitätöimiselleni mitätöimisilleni
essive mitätöimisenäni mitätöimisinäni
translative mitätöimisekseni mitätöimisikseni
abessive mitätöimisettäni mitätöimisittäni
instructive — —
comitative — mitätöimisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mitätöimisesi mitätöimisesi
accusative nom. mitätöimisesi mitätöimisesi
gen. mitätöimisesi
genitive mitätöimisesi mitätöimistesi
mitätöimisiesi
partitive mitätöimistäsi mitätöimisiäsi
inessive mitätöimisessäsi mitätöimisissäsi
elative mitätöimisestäsi mitätöimisistäsi
illative mitätöimiseesi mitätöimisiisi
adessive mitätöimiselläsi mitätöimisilläsi
ablative mitätöimiseltäsi mitätöimisiltäsi
allative mitätöimisellesi mitätöimisillesi
essive mitätöimisenäsi mitätöimisinäsi
translative mitätöimiseksesi mitätöimisiksesi
abessive mitätöimisettäsi mitätöimisittäsi
instructive — —
comitative — mitätöimisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mitätöimisemme mitätöimisemme
accusative nom. mitätöimisemme mitätöimisemme
gen. mitätöimisemme
genitive mitätöimisemme mitätöimistemme
mitätöimisiemme
partitive mitätöimistämme mitätöimisiämme
inessive mitätöimisessämme mitätöimisissämme
elative mitätöimisestämme mitätöimisistämme
illative mitätöimiseemme mitätöimisiimme
adessive mitätöimisellämme mitätöimisillämme
ablative mitätöimiseltämme mitätöimisiltämme
allative mitätöimisellemme mitätöimisillemme
essive mitätöimisenämme mitätöimisinämme
translative mitätöimiseksemme mitätöimisiksemme
abessive mitätöimisettämme mitätöimisittämme
instructive — —
comitative — mitätöimisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mitätöimisenne mitätöimisenne
accusative nom. mitätöimisenne mitätöimisenne
gen. mitätöimisenne
genitive mitätöimisenne mitätöimistenne
mitätöimisienne
partitive mitätöimistänne mitätöimisiänne
inessive mitätöimisessänne mitätöimisissänne
elative mitätöimisestänne mitätöimisistänne
illative mitätöimiseenne mitätöimisiinne
adessive mitätöimisellänne mitätöimisillänne
ablative mitätöimiseltänne mitätöimisiltänne
allative mitätöimisellenne mitätöimisillenne
essive mitätöimisenänne mitätöimisinänne
translative mitätöimiseksenne mitätöimisiksenne
abessive mitätöimisettänne mitätöimisittänne
instructive — —
comitative — mitätöimisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mitätöimisensä mitätöimisensä
accusative nom. mitätöimisensä mitätöimisensä
gen. mitätöimisensä
genitive mitätöimisensä mitätöimistensä
mitätöimisiensä
partitive mitätöimistään
mitätöimistänsä 		mitätöimisiään
mitätöimisiänsä
inessive mitätöimisessään
mitätöimisessänsä 		mitätöimisissään
mitätöimisissänsä
elative mitätöimisestään
mitätöimisestänsä 		mitätöimisistään
mitätöimisistänsä
illative mitätöimiseensä mitätöimisiinsä
adessive mitätöimisellään
mitätöimisellänsä 		mitätöimisillään
mitätöimisillänsä
ablative mitätöimiseltään
mitätöimiseltänsä 		mitätöimisiltään
mitätöimisiltänsä
allative mitätöimiselleen
mitätöimisellensä 		mitätöimisilleen
mitätöimisillensä
essive mitätöimisenään
mitätöimisenänsä 		mitätöimisinään
mitätöimisinänsä
translative mitätöimisekseen
mitätöimiseksensä 		mitätöimisikseen
mitätöimisiksensä
abessive mitätöimisettään
mitätöimisettänsä 		mitätöimisittään
mitätöimisittänsä
instructive — —
comitative — mitätöimisineen
mitätöimisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.