monenikäinen

Finnish

Etymology

monen +‎ ikäinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmonenˌikæi̯nen/, [ˈmo̞ne̞nˌik̟æi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ikæinen
  • Syllabification(key): mo‧nen‧i‧käi‧nen
  • Hyphenation(key): monen‧ikäi‧nen

Adjective

monenikäinen

  1. of many ages (of a group of people, etc.)

Declension

Inflection of monenikäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monenikäinen monenikäiset
genitive monenikäisen monenikäisten
monenikäisien
partitive monenikäistä monenikäisiä
illative monenikäiseen monenikäisiin
singular plural
nominative monenikäinen monenikäiset
accusative nom. monenikäinen monenikäiset
gen. monenikäisen
genitive monenikäisen monenikäisten
monenikäisien
partitive monenikäistä monenikäisiä
inessive monenikäisessä monenikäisissä
elative monenikäisestä monenikäisistä
illative monenikäiseen monenikäisiin
adessive monenikäisellä monenikäisillä
ablative monenikäiseltä monenikäisiltä
allative monenikäiselle monenikäisille
essive monenikäisenä monenikäisinä
translative monenikäiseksi monenikäisiksi
abessive monenikäisettä monenikäisittä
instructive — monenikäisin
comitative — monenikäisine
Possessive forms of monenikäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative monenikäiseni monenikäiseni
accusative nom. monenikäiseni monenikäiseni
gen. monenikäiseni
genitive monenikäiseni monenikäisteni
monenikäisieni
partitive monenikäistäni monenikäisiäni
inessive monenikäisessäni monenikäisissäni
elative monenikäisestäni monenikäisistäni
illative monenikäiseeni monenikäisiini
adessive monenikäiselläni monenikäisilläni
ablative monenikäiseltäni monenikäisiltäni
allative monenikäiselleni monenikäisilleni
essive monenikäisenäni monenikäisinäni
translative monenikäisekseni monenikäisikseni
abessive monenikäisettäni monenikäisittäni
instructive — —
comitative — monenikäisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monenikäisesi monenikäisesi
accusative nom. monenikäisesi monenikäisesi
gen. monenikäisesi
genitive monenikäisesi monenikäistesi
monenikäisiesi
partitive monenikäistäsi monenikäisiäsi
inessive monenikäisessäsi monenikäisissäsi
elative monenikäisestäsi monenikäisistäsi
illative monenikäiseesi monenikäisiisi
adessive monenikäiselläsi monenikäisilläsi
ablative monenikäiseltäsi monenikäisiltäsi
allative monenikäisellesi monenikäisillesi
essive monenikäisenäsi monenikäisinäsi
translative monenikäiseksesi monenikäisiksesi
abessive monenikäisettäsi monenikäisittäsi
instructive — —
comitative — monenikäisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monenikäisemme monenikäisemme
accusative nom. monenikäisemme monenikäisemme
gen. monenikäisemme
genitive monenikäisemme monenikäistemme
monenikäisiemme
partitive monenikäistämme monenikäisiämme
inessive monenikäisessämme monenikäisissämme
elative monenikäisestämme monenikäisistämme
illative monenikäiseemme monenikäisiimme
adessive monenikäisellämme monenikäisillämme
ablative monenikäiseltämme monenikäisiltämme
allative monenikäisellemme monenikäisillemme
essive monenikäisenämme monenikäisinämme
translative monenikäiseksemme monenikäisiksemme
abessive monenikäisettämme monenikäisittämme
instructive — —
comitative — monenikäisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monenikäisenne monenikäisenne
accusative nom. monenikäisenne monenikäisenne
gen. monenikäisenne
genitive monenikäisenne monenikäistenne
monenikäisienne
partitive monenikäistänne monenikäisiänne
inessive monenikäisessänne monenikäisissänne
elative monenikäisestänne monenikäisistänne
illative monenikäiseenne monenikäisiinne
adessive monenikäisellänne monenikäisillänne
ablative monenikäiseltänne monenikäisiltänne
allative monenikäisellenne monenikäisillenne
essive monenikäisenänne monenikäisinänne
translative monenikäiseksenne monenikäisiksenne
abessive monenikäisettänne monenikäisittänne
instructive — —
comitative — monenikäisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monenikäisensä monenikäisensä
accusative nom. monenikäisensä monenikäisensä
gen. monenikäisensä
genitive monenikäisensä monenikäistensä
monenikäisiensä
partitive monenikäistään
monenikäistänsä 		monenikäisiään
monenikäisiänsä
inessive monenikäisessään
monenikäisessänsä 		monenikäisissään
monenikäisissänsä
elative monenikäisestään
monenikäisestänsä 		monenikäisistään
monenikäisistänsä
illative monenikäiseensä monenikäisiinsä
adessive monenikäisellään
monenikäisellänsä 		monenikäisillään
monenikäisillänsä
ablative monenikäiseltään
monenikäiseltänsä 		monenikäisiltään
monenikäisiltänsä
allative monenikäiselleen
monenikäisellensä 		monenikäisilleen
monenikäisillensä
essive monenikäisenään
monenikäisenänsä 		monenikäisinään
monenikäisinänsä
translative monenikäisekseen
monenikäiseksensä 		monenikäisikseen
monenikäisiksensä
abessive monenikäisettään
monenikäisettänsä 		monenikäisittään
monenikäisittänsä
instructive — —
comitative — monenikäisineen
monenikäisinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.