moni-ilmeinen

Finnish

Etymology

moni +‎ ilme +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmoniˌ(ʔ)ilmei̯nen/, [ˈmo̞niˌ(ʔ)ilme̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ilmeinen
  • Syllabification(key): mo‧ni‧il‧mei‧nen
  • Hyphenation(key): moni‧ilmei‧nen

Adjective

moni-ilmeinen

  1. versatile, diverse, multifaceted

Declension

Inflection of moni-ilmeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative moni-ilmeinen moni-ilmeiset
genitive moni-ilmeisen moni-ilmeisten
moni-ilmeisien
partitive moni-ilmeistä moni-ilmeisiä
illative moni-ilmeiseen moni-ilmeisiin
singular plural
nominative moni-ilmeinen moni-ilmeiset
accusative nom. moni-ilmeinen moni-ilmeiset
gen. moni-ilmeisen
genitive moni-ilmeisen moni-ilmeisten
moni-ilmeisien
partitive moni-ilmeistä moni-ilmeisiä
inessive moni-ilmeisessä moni-ilmeisissä
elative moni-ilmeisestä moni-ilmeisistä
illative moni-ilmeiseen moni-ilmeisiin
adessive moni-ilmeisellä moni-ilmeisillä
ablative moni-ilmeiseltä moni-ilmeisiltä
allative moni-ilmeiselle moni-ilmeisille
essive moni-ilmeisenä moni-ilmeisinä
translative moni-ilmeiseksi moni-ilmeisiksi
abessive moni-ilmeisettä moni-ilmeisittä
instructive — moni-ilmeisin
comitative — moni-ilmeisine
Possessive forms of moni-ilmeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative moni-ilmeiseni moni-ilmeiseni
accusative nom. moni-ilmeiseni moni-ilmeiseni
gen. moni-ilmeiseni
genitive moni-ilmeiseni moni-ilmeisteni
moni-ilmeisieni
partitive moni-ilmeistäni moni-ilmeisiäni
inessive moni-ilmeisessäni moni-ilmeisissäni
elative moni-ilmeisestäni moni-ilmeisistäni
illative moni-ilmeiseeni moni-ilmeisiini
adessive moni-ilmeiselläni moni-ilmeisilläni
ablative moni-ilmeiseltäni moni-ilmeisiltäni
allative moni-ilmeiselleni moni-ilmeisilleni
essive moni-ilmeisenäni moni-ilmeisinäni
translative moni-ilmeisekseni moni-ilmeisikseni
abessive moni-ilmeisettäni moni-ilmeisittäni
instructive — —
comitative — moni-ilmeisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative moni-ilmeisesi moni-ilmeisesi
accusative nom. moni-ilmeisesi moni-ilmeisesi
gen. moni-ilmeisesi
genitive moni-ilmeisesi moni-ilmeistesi
moni-ilmeisiesi
partitive moni-ilmeistäsi moni-ilmeisiäsi
inessive moni-ilmeisessäsi moni-ilmeisissäsi
elative moni-ilmeisestäsi moni-ilmeisistäsi
illative moni-ilmeiseesi moni-ilmeisiisi
adessive moni-ilmeiselläsi moni-ilmeisilläsi
ablative moni-ilmeiseltäsi moni-ilmeisiltäsi
allative moni-ilmeisellesi moni-ilmeisillesi
essive moni-ilmeisenäsi moni-ilmeisinäsi
translative moni-ilmeiseksesi moni-ilmeisiksesi
abessive moni-ilmeisettäsi moni-ilmeisittäsi
instructive — —
comitative — moni-ilmeisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative moni-ilmeisemme moni-ilmeisemme
accusative nom. moni-ilmeisemme moni-ilmeisemme
gen. moni-ilmeisemme
genitive moni-ilmeisemme moni-ilmeistemme
moni-ilmeisiemme
partitive moni-ilmeistämme moni-ilmeisiämme
inessive moni-ilmeisessämme moni-ilmeisissämme
elative moni-ilmeisestämme moni-ilmeisistämme
illative moni-ilmeiseemme moni-ilmeisiimme
adessive moni-ilmeisellämme moni-ilmeisillämme
ablative moni-ilmeiseltämme moni-ilmeisiltämme
allative moni-ilmeisellemme moni-ilmeisillemme
essive moni-ilmeisenämme moni-ilmeisinämme
translative moni-ilmeiseksemme moni-ilmeisiksemme
abessive moni-ilmeisettämme moni-ilmeisittämme
instructive — —
comitative — moni-ilmeisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative moni-ilmeisenne moni-ilmeisenne
accusative nom. moni-ilmeisenne moni-ilmeisenne
gen. moni-ilmeisenne
genitive moni-ilmeisenne moni-ilmeistenne
moni-ilmeisienne
partitive moni-ilmeistänne moni-ilmeisiänne
inessive moni-ilmeisessänne moni-ilmeisissänne
elative moni-ilmeisestänne moni-ilmeisistänne
illative moni-ilmeiseenne moni-ilmeisiinne
adessive moni-ilmeisellänne moni-ilmeisillänne
ablative moni-ilmeiseltänne moni-ilmeisiltänne
allative moni-ilmeisellenne moni-ilmeisillenne
essive moni-ilmeisenänne moni-ilmeisinänne
translative moni-ilmeiseksenne moni-ilmeisiksenne
abessive moni-ilmeisettänne moni-ilmeisittänne
instructive — —
comitative — moni-ilmeisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative moni-ilmeisensä moni-ilmeisensä
accusative nom. moni-ilmeisensä moni-ilmeisensä
gen. moni-ilmeisensä
genitive moni-ilmeisensä moni-ilmeistensä
moni-ilmeisiensä
partitive moni-ilmeistään
moni-ilmeistänsä 		moni-ilmeisiään
moni-ilmeisiänsä
inessive moni-ilmeisessään
moni-ilmeisessänsä 		moni-ilmeisissään
moni-ilmeisissänsä
elative moni-ilmeisestään
moni-ilmeisestänsä 		moni-ilmeisistään
moni-ilmeisistänsä
illative moni-ilmeiseensä moni-ilmeisiinsä
adessive moni-ilmeisellään
moni-ilmeisellänsä 		moni-ilmeisillään
moni-ilmeisillänsä
ablative moni-ilmeiseltään
moni-ilmeiseltänsä 		moni-ilmeisiltään
moni-ilmeisiltänsä
allative moni-ilmeiselleen
moni-ilmeisellensä 		moni-ilmeisilleen
moni-ilmeisillensä
essive moni-ilmeisenään
moni-ilmeisenänsä 		moni-ilmeisinään
moni-ilmeisinänsä
translative moni-ilmeisekseen
moni-ilmeiseksensä 		moni-ilmeisikseen
moni-ilmeisiksensä
abessive moni-ilmeisettään
moni-ilmeisettänsä 		moni-ilmeisittään
moni-ilmeisittänsä
instructive — —
comitative — moni-ilmeisineen
moni-ilmeisinensä

Derived terms

  • moni-ilmeisesti
  • moni-ilmeisyys

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.