monikkomuoto

Finnish

Etymology

monikko +‎ muoto

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmonikːoˌmuo̯to/, [ˈmo̞nikːo̞ˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Syllabification(key): mo‧nik‧ko‧muo‧to
  • Hyphenation(key): mo‧nikko‧muoto

Noun

monikkomuoto

  1. (grammar) plural form

Declension

Inflection of monikkomuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative monikkomuoto monikkomuodot
genitive monikkomuodon monikkomuotojen
partitive monikkomuotoa monikkomuotoja
illative monikkomuotoon monikkomuotoihin
singular plural
nominative monikkomuoto monikkomuodot
accusative nom. monikkomuoto monikkomuodot
gen. monikkomuodon
genitive monikkomuodon monikkomuotojen
partitive monikkomuotoa monikkomuotoja
inessive monikkomuodossa monikkomuodoissa
elative monikkomuodosta monikkomuodoista
illative monikkomuotoon monikkomuotoihin
adessive monikkomuodolla monikkomuodoilla
ablative monikkomuodolta monikkomuodoilta
allative monikkomuodolle monikkomuodoille
essive monikkomuotona monikkomuotoina
translative monikkomuodoksi monikkomuodoiksi
abessive monikkomuodotta monikkomuodoitta
instructive — monikkomuodoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of monikkomuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative monikkomuotoni monikkomuotoni
accusative nom. monikkomuotoni monikkomuotoni
gen. monikkomuotoni
genitive monikkomuotoni monikkomuotojeni
partitive monikkomuotoani monikkomuotojani
inessive monikkomuodossani monikkomuodoissani
elative monikkomuodostani monikkomuodoistani
illative monikkomuotooni monikkomuotoihini
adessive monikkomuodollani monikkomuodoillani
ablative monikkomuodoltani monikkomuodoiltani
allative monikkomuodolleni monikkomuodoilleni
essive monikkomuotonani monikkomuotoinani
translative monikkomuodokseni monikkomuodoikseni
abessive monikkomuodottani monikkomuodoittani
instructive — —
comitative — monikkomuotoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monikkomuotosi monikkomuotosi
accusative nom. monikkomuotosi monikkomuotosi
gen. monikkomuotosi
genitive monikkomuotosi monikkomuotojesi
partitive monikkomuotoasi monikkomuotojasi
inessive monikkomuodossasi monikkomuodoissasi
elative monikkomuodostasi monikkomuodoistasi
illative monikkomuotoosi monikkomuotoihisi
adessive monikkomuodollasi monikkomuodoillasi
ablative monikkomuodoltasi monikkomuodoiltasi
allative monikkomuodollesi monikkomuodoillesi
essive monikkomuotonasi monikkomuotoinasi
translative monikkomuodoksesi monikkomuodoiksesi
abessive monikkomuodottasi monikkomuodoittasi
instructive — —
comitative — monikkomuotoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monikkomuotomme monikkomuotomme
accusative nom. monikkomuotomme monikkomuotomme
gen. monikkomuotomme
genitive monikkomuotomme monikkomuotojemme
partitive monikkomuotoamme monikkomuotojamme
inessive monikkomuodossamme monikkomuodoissamme
elative monikkomuodostamme monikkomuodoistamme
illative monikkomuotoomme monikkomuotoihimme
adessive monikkomuodollamme monikkomuodoillamme
ablative monikkomuodoltamme monikkomuodoiltamme
allative monikkomuodollemme monikkomuodoillemme
essive monikkomuotonamme monikkomuotoinamme
translative monikkomuodoksemme monikkomuodoiksemme
abessive monikkomuodottamme monikkomuodoittamme
instructive — —
comitative — monikkomuotoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monikkomuotonne monikkomuotonne
accusative nom. monikkomuotonne monikkomuotonne
gen. monikkomuotonne
genitive monikkomuotonne monikkomuotojenne
partitive monikkomuotoanne monikkomuotojanne
inessive monikkomuodossanne monikkomuodoissanne
elative monikkomuodostanne monikkomuodoistanne
illative monikkomuotoonne monikkomuotoihinne
adessive monikkomuodollanne monikkomuodoillanne
ablative monikkomuodoltanne monikkomuodoiltanne
allative monikkomuodollenne monikkomuodoillenne
essive monikkomuotonanne monikkomuotoinanne
translative monikkomuodoksenne monikkomuodoiksenne
abessive monikkomuodottanne monikkomuodoittanne
instructive — —
comitative — monikkomuotoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monikkomuotonsa monikkomuotonsa
accusative nom. monikkomuotonsa monikkomuotonsa
gen. monikkomuotonsa
genitive monikkomuotonsa monikkomuotojensa
partitive monikkomuotoaan
monikkomuotoansa 		monikkomuotojaan
monikkomuotojansa
inessive monikkomuodossaan
monikkomuodossansa 		monikkomuodoissaan
monikkomuodoissansa
elative monikkomuodostaan
monikkomuodostansa 		monikkomuodoistaan
monikkomuodoistansa
illative monikkomuotoonsa monikkomuotoihinsa
adessive monikkomuodollaan
monikkomuodollansa 		monikkomuodoillaan
monikkomuodoillansa
ablative monikkomuodoltaan
monikkomuodoltansa 		monikkomuodoiltaan
monikkomuodoiltansa
allative monikkomuodolleen
monikkomuodollensa 		monikkomuodoilleen
monikkomuodoillensa
essive monikkomuotonaan
monikkomuotonansa 		monikkomuotoinaan
monikkomuotoinansa
translative monikkomuodokseen
monikkomuodoksensa 		monikkomuodoikseen
monikkomuodoiksensa
abessive monikkomuodottaan
monikkomuodottansa 		monikkomuodoittaan
monikkomuodoittansa
instructive — —
comitative — monikkomuotoineen
monikkomuotoinensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.