monimiehinen

Finnish

Etymology

moni- +‎ mies +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmoniˌmie̯hinen/, [ˈmo̞niˌmie̞̯ɦine̞n]
  • Rhymes: -iehinen
  • Syllabification(key): mo‧ni‧mie‧hi‧nen
  • Hyphenation(key): moni‧miehi‧nen

Adjective

monimiehinen

  1. (consisting) of many men
    monimiehinen joukko ― group of several men

Declension

Inflection of monimiehinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monimiehinen monimiehiset
genitive monimiehisen monimiehisten
monimiehisien
partitive monimiehistä monimiehisiä
illative monimiehiseen monimiehisiin
singular plural
nominative monimiehinen monimiehiset
accusative nom. monimiehinen monimiehiset
gen. monimiehisen
genitive monimiehisen monimiehisten
monimiehisien
partitive monimiehistä monimiehisiä
inessive monimiehisessä monimiehisissä
elative monimiehisestä monimiehisistä
illative monimiehiseen monimiehisiin
adessive monimiehisellä monimiehisillä
ablative monimiehiseltä monimiehisiltä
allative monimiehiselle monimiehisille
essive monimiehisenä monimiehisinä
translative monimiehiseksi monimiehisiksi
abessive monimiehisettä monimiehisittä
instructive — monimiehisin
comitative — monimiehisine
Possessive forms of monimiehinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative monimiehiseni monimiehiseni
accusative nom. monimiehiseni monimiehiseni
gen. monimiehiseni
genitive monimiehiseni monimiehisteni
monimiehisieni
partitive monimiehistäni monimiehisiäni
inessive monimiehisessäni monimiehisissäni
elative monimiehisestäni monimiehisistäni
illative monimiehiseeni monimiehisiini
adessive monimiehiselläni monimiehisilläni
ablative monimiehiseltäni monimiehisiltäni
allative monimiehiselleni monimiehisilleni
essive monimiehisenäni monimiehisinäni
translative monimiehisekseni monimiehisikseni
abessive monimiehisettäni monimiehisittäni
instructive — —
comitative — monimiehisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monimiehisesi monimiehisesi
accusative nom. monimiehisesi monimiehisesi
gen. monimiehisesi
genitive monimiehisesi monimiehistesi
monimiehisiesi
partitive monimiehistäsi monimiehisiäsi
inessive monimiehisessäsi monimiehisissäsi
elative monimiehisestäsi monimiehisistäsi
illative monimiehiseesi monimiehisiisi
adessive monimiehiselläsi monimiehisilläsi
ablative monimiehiseltäsi monimiehisiltäsi
allative monimiehisellesi monimiehisillesi
essive monimiehisenäsi monimiehisinäsi
translative monimiehiseksesi monimiehisiksesi
abessive monimiehisettäsi monimiehisittäsi
instructive — —
comitative — monimiehisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monimiehisemme monimiehisemme
accusative nom. monimiehisemme monimiehisemme
gen. monimiehisemme
genitive monimiehisemme monimiehistemme
monimiehisiemme
partitive monimiehistämme monimiehisiämme
inessive monimiehisessämme monimiehisissämme
elative monimiehisestämme monimiehisistämme
illative monimiehiseemme monimiehisiimme
adessive monimiehisellämme monimiehisillämme
ablative monimiehiseltämme monimiehisiltämme
allative monimiehisellemme monimiehisillemme
essive monimiehisenämme monimiehisinämme
translative monimiehiseksemme monimiehisiksemme
abessive monimiehisettämme monimiehisittämme
instructive — —
comitative — monimiehisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monimiehisenne monimiehisenne
accusative nom. monimiehisenne monimiehisenne
gen. monimiehisenne
genitive monimiehisenne monimiehistenne
monimiehisienne
partitive monimiehistänne monimiehisiänne
inessive monimiehisessänne monimiehisissänne
elative monimiehisestänne monimiehisistänne
illative monimiehiseenne monimiehisiinne
adessive monimiehisellänne monimiehisillänne
ablative monimiehiseltänne monimiehisiltänne
allative monimiehisellenne monimiehisillenne
essive monimiehisenänne monimiehisinänne
translative monimiehiseksenne monimiehisiksenne
abessive monimiehisettänne monimiehisittänne
instructive — —
comitative — monimiehisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monimiehisensä monimiehisensä
accusative nom. monimiehisensä monimiehisensä
gen. monimiehisensä
genitive monimiehisensä monimiehistensä
monimiehisiensä
partitive monimiehistään
monimiehistänsä 		monimiehisiään
monimiehisiänsä
inessive monimiehisessään
monimiehisessänsä 		monimiehisissään
monimiehisissänsä
elative monimiehisestään
monimiehisestänsä 		monimiehisistään
monimiehisistänsä
illative monimiehiseensä monimiehisiinsä
adessive monimiehisellään
monimiehisellänsä 		monimiehisillään
monimiehisillänsä
ablative monimiehiseltään
monimiehiseltänsä 		monimiehisiltään
monimiehisiltänsä
allative monimiehiselleen
monimiehisellensä 		monimiehisilleen
monimiehisillensä
essive monimiehisenään
monimiehisenänsä 		monimiehisinään
monimiehisinänsä
translative monimiehisekseen
monimiehiseksensä 		monimiehisikseen
monimiehisiksensä
abessive monimiehisettään
monimiehisettänsä 		monimiehisittään
monimiehisittänsä
instructive — —
comitative — monimiehisineen
monimiehisinensä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.