motivoituminen

Finnish

Etymology

motivoitua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmotiʋoi̯tuminen/, [ˈmo̞t̪iˌʋo̞i̯t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): mo‧ti‧voi‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): mo‧ti‧voi‧tu‧mi‧nen

Noun

motivoituminen

  1. verbal noun of motivoitua
    1. becoming motivated

Declension

Inflection of motivoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative motivoituminen motivoitumiset
genitive motivoitumisen motivoitumisten
motivoitumisien
partitive motivoitumista motivoitumisia
illative motivoitumiseen motivoitumisiin
singular plural
nominative motivoituminen motivoitumiset
accusative nom. motivoituminen motivoitumiset
gen. motivoitumisen
genitive motivoitumisen motivoitumisten
motivoitumisien
partitive motivoitumista motivoitumisia
inessive motivoitumisessa motivoitumisissa
elative motivoitumisesta motivoitumisista
illative motivoitumiseen motivoitumisiin
adessive motivoitumisella motivoitumisilla
ablative motivoitumiselta motivoitumisilta
allative motivoitumiselle motivoitumisille
essive motivoitumisena motivoitumisina
translative motivoitumiseksi motivoitumisiksi
abessive motivoitumisetta motivoitumisitta
instructive — motivoitumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of motivoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative motivoitumiseni motivoitumiseni
accusative nom. motivoitumiseni motivoitumiseni
gen. motivoitumiseni
genitive motivoitumiseni motivoitumisteni
motivoitumisieni
partitive motivoitumistani motivoitumisiani
inessive motivoitumisessani motivoitumisissani
elative motivoitumisestani motivoitumisistani
illative motivoitumiseeni motivoitumisiini
adessive motivoitumisellani motivoitumisillani
ablative motivoitumiseltani motivoitumisiltani
allative motivoitumiselleni motivoitumisilleni
essive motivoitumisenani motivoitumisinani
translative motivoitumisekseni motivoitumisikseni
abessive motivoitumisettani motivoitumisittani
instructive — —
comitative — motivoitumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative motivoitumisesi motivoitumisesi
accusative nom. motivoitumisesi motivoitumisesi
gen. motivoitumisesi
genitive motivoitumisesi motivoitumistesi
motivoitumisiesi
partitive motivoitumistasi motivoitumisiasi
inessive motivoitumisessasi motivoitumisissasi
elative motivoitumisestasi motivoitumisistasi
illative motivoitumiseesi motivoitumisiisi
adessive motivoitumisellasi motivoitumisillasi
ablative motivoitumiseltasi motivoitumisiltasi
allative motivoitumisellesi motivoitumisillesi
essive motivoitumisenasi motivoitumisinasi
translative motivoitumiseksesi motivoitumisiksesi
abessive motivoitumisettasi motivoitumisittasi
instructive — —
comitative — motivoitumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative motivoitumisemme motivoitumisemme
accusative nom. motivoitumisemme motivoitumisemme
gen. motivoitumisemme
genitive motivoitumisemme motivoitumistemme
motivoitumisiemme
partitive motivoitumistamme motivoitumisiamme
inessive motivoitumisessamme motivoitumisissamme
elative motivoitumisestamme motivoitumisistamme
illative motivoitumiseemme motivoitumisiimme
adessive motivoitumisellamme motivoitumisillamme
ablative motivoitumiseltamme motivoitumisiltamme
allative motivoitumisellemme motivoitumisillemme
essive motivoitumisenamme motivoitumisinamme
translative motivoitumiseksemme motivoitumisiksemme
abessive motivoitumisettamme motivoitumisittamme
instructive — —
comitative — motivoitumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative motivoitumisenne motivoitumisenne
accusative nom. motivoitumisenne motivoitumisenne
gen. motivoitumisenne
genitive motivoitumisenne motivoitumistenne
motivoitumisienne
partitive motivoitumistanne motivoitumisianne
inessive motivoitumisessanne motivoitumisissanne
elative motivoitumisestanne motivoitumisistanne
illative motivoitumiseenne motivoitumisiinne
adessive motivoitumisellanne motivoitumisillanne
ablative motivoitumiseltanne motivoitumisiltanne
allative motivoitumisellenne motivoitumisillenne
essive motivoitumisenanne motivoitumisinanne
translative motivoitumiseksenne motivoitumisiksenne
abessive motivoitumisettanne motivoitumisittanne
instructive — —
comitative — motivoitumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative motivoitumisensa motivoitumisensa
accusative nom. motivoitumisensa motivoitumisensa
gen. motivoitumisensa
genitive motivoitumisensa motivoitumistensa
motivoitumisiensa
partitive motivoitumistaan
motivoitumistansa 		motivoitumisiaan
motivoitumisiansa
inessive motivoitumisessaan
motivoitumisessansa 		motivoitumisissaan
motivoitumisissansa
elative motivoitumisestaan
motivoitumisestansa 		motivoitumisistaan
motivoitumisistansa
illative motivoitumiseensa motivoitumisiinsa
adessive motivoitumisellaan
motivoitumisellansa 		motivoitumisillaan
motivoitumisillansa
ablative motivoitumiseltaan
motivoitumiseltansa 		motivoitumisiltaan
motivoitumisiltansa
allative motivoitumiselleen
motivoitumisellensa 		motivoitumisilleen
motivoitumisillensa
essive motivoitumisenaan
motivoitumisenansa 		motivoitumisinaan
motivoitumisinansa
translative motivoitumisekseen
motivoitumiseksensa 		motivoitumisikseen
motivoitumisiksensa
abessive motivoitumisettaan
motivoitumisettansa 		motivoitumisittaan
motivoitumisittansa
instructive — —
comitative — motivoitumisineen
motivoitumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.