muistamaton

Finnish

Etymology

muistaa +‎ -maton

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmui̯stɑmɑton/, [ˈmui̯s̠tɑ̝ˌmɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification(key): muis‧ta‧ma‧ton
  • Hyphenation(key): muis‧ta‧ma‧ton

Adjective

muistamaton

  1. forgetful, who does not remember things well

Declension

Inflection of muistamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative muistamaton muistamattomat
genitive muistamattoman muistamattomien
partitive muistamatonta muistamattomia
illative muistamattomaan muistamattomiin
singular plural
nominative muistamaton muistamattomat
accusative nom. muistamaton muistamattomat
gen. muistamattoman
genitive muistamattoman muistamattomien
muistamatonten rare
partitive muistamatonta muistamattomia
inessive muistamattomassa muistamattomissa
elative muistamattomasta muistamattomista
illative muistamattomaan muistamattomiin
adessive muistamattomalla muistamattomilla
ablative muistamattomalta muistamattomilta
allative muistamattomalle muistamattomille
essive muistamattomana muistamattomina
translative muistamattomaksi muistamattomiksi
abessive muistamattomatta muistamattomitta
instructive — muistamattomin
comitative — muistamattomine
Possessive forms of muistamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative muistamattomani muistamattomani
accusative nom. muistamattomani muistamattomani
gen. muistamattomani
genitive muistamattomani muistamattomieni
muistamatonteni rare
partitive muistamatontani muistamattomiani
inessive muistamattomassani muistamattomissani
elative muistamattomastani muistamattomistani
illative muistamattomaani muistamattomiini
adessive muistamattomallani muistamattomillani
ablative muistamattomaltani muistamattomiltani
allative muistamattomalleni muistamattomilleni
essive muistamattomanani muistamattominani
translative muistamattomakseni muistamattomikseni
abessive muistamattomattani muistamattomittani
instructive — —
comitative — muistamattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative muistamattomasi muistamattomasi
accusative nom. muistamattomasi muistamattomasi
gen. muistamattomasi
genitive muistamattomasi muistamattomiesi
muistamatontesi rare
partitive muistamatontasi muistamattomiasi
inessive muistamattomassasi muistamattomissasi
elative muistamattomastasi muistamattomistasi
illative muistamattomaasi muistamattomiisi
adessive muistamattomallasi muistamattomillasi
ablative muistamattomaltasi muistamattomiltasi
allative muistamattomallesi muistamattomillesi
essive muistamattomanasi muistamattominasi
translative muistamattomaksesi muistamattomiksesi
abessive muistamattomattasi muistamattomittasi
instructive — —
comitative — muistamattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative muistamattomamme muistamattomamme
accusative nom. muistamattomamme muistamattomamme
gen. muistamattomamme
genitive muistamattomamme muistamattomiemme
muistamatontemme rare
partitive muistamatontamme muistamattomiamme
inessive muistamattomassamme muistamattomissamme
elative muistamattomastamme muistamattomistamme
illative muistamattomaamme muistamattomiimme
adessive muistamattomallamme muistamattomillamme
ablative muistamattomaltamme muistamattomiltamme
allative muistamattomallemme muistamattomillemme
essive muistamattomanamme muistamattominamme
translative muistamattomaksemme muistamattomiksemme
abessive muistamattomattamme muistamattomittamme
instructive — —
comitative — muistamattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative muistamattomanne muistamattomanne
accusative nom. muistamattomanne muistamattomanne
gen. muistamattomanne
genitive muistamattomanne muistamattomienne
muistamatontenne rare
partitive muistamatontanne muistamattomianne
inessive muistamattomassanne muistamattomissanne
elative muistamattomastanne muistamattomistanne
illative muistamattomaanne muistamattomiinne
adessive muistamattomallanne muistamattomillanne
ablative muistamattomaltanne muistamattomiltanne
allative muistamattomallenne muistamattomillenne
essive muistamattomananne muistamattominanne
translative muistamattomaksenne muistamattomiksenne
abessive muistamattomattanne muistamattomittanne
instructive — —
comitative — muistamattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative muistamattomansa muistamattomansa
accusative nom. muistamattomansa muistamattomansa
gen. muistamattomansa
genitive muistamattomansa muistamattomiensa
muistamatontensa rare
partitive muistamatontaan
muistamatontansa 		muistamattomiaan
muistamattomiansa
inessive muistamattomassaan
muistamattomassansa 		muistamattomissaan
muistamattomissansa
elative muistamattomastaan
muistamattomastansa 		muistamattomistaan
muistamattomistansa
illative muistamattomaansa muistamattomiinsa
adessive muistamattomallaan
muistamattomallansa 		muistamattomillaan
muistamattomillansa
ablative muistamattomaltaan
muistamattomaltansa 		muistamattomiltaan
muistamattomiltansa
allative muistamattomalleen
muistamattomallensa 		muistamattomilleen
muistamattomillensa
essive muistamattomanaan
muistamattomanansa 		muistamattominaan
muistamattominansa
translative muistamattomakseen
muistamattomaksensa 		muistamattomikseen
muistamattomiksensa
abessive muistamattomattaan
muistamattomattansa 		muistamattomittaan
muistamattomittansa
instructive — —
comitative — muistamattomineen
muistamattominensa

Derived terms

Participle

muistamaton

  1. negative participle of muistaa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.