muuttumaton

Finnish

Etymology

muuttua +‎ -maton

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmuːtːumɑton/, [ˈmuːt̪ːuˌmɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification(key): muut‧tu‧ma‧ton
  • Hyphenation(key): muut‧tu‧ma‧ton

Adjective

muuttumaton

  1. unchanging, constant, invariable, invariant, immutable, static

Declension

Inflection of muuttumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative muuttumaton muuttumattomat
genitive muuttumattoman muuttumattomien
partitive muuttumatonta muuttumattomia
illative muuttumattomaan muuttumattomiin
singular plural
nominative muuttumaton muuttumattomat
accusative nom. muuttumaton muuttumattomat
gen. muuttumattoman
genitive muuttumattoman muuttumattomien
muuttumatonten rare
partitive muuttumatonta muuttumattomia
inessive muuttumattomassa muuttumattomissa
elative muuttumattomasta muuttumattomista
illative muuttumattomaan muuttumattomiin
adessive muuttumattomalla muuttumattomilla
ablative muuttumattomalta muuttumattomilta
allative muuttumattomalle muuttumattomille
essive muuttumattomana muuttumattomina
translative muuttumattomaksi muuttumattomiksi
abessive muuttumattomatta muuttumattomitta
instructive — muuttumattomin
comitative — muuttumattomine
Possessive forms of muuttumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative muuttumattomani muuttumattomani
accusative nom. muuttumattomani muuttumattomani
gen. muuttumattomani
genitive muuttumattomani muuttumattomieni
muuttumatonteni rare
partitive muuttumatontani muuttumattomiani
inessive muuttumattomassani muuttumattomissani
elative muuttumattomastani muuttumattomistani
illative muuttumattomaani muuttumattomiini
adessive muuttumattomallani muuttumattomillani
ablative muuttumattomaltani muuttumattomiltani
allative muuttumattomalleni muuttumattomilleni
essive muuttumattomanani muuttumattominani
translative muuttumattomakseni muuttumattomikseni
abessive muuttumattomattani muuttumattomittani
instructive — —
comitative — muuttumattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative muuttumattomasi muuttumattomasi
accusative nom. muuttumattomasi muuttumattomasi
gen. muuttumattomasi
genitive muuttumattomasi muuttumattomiesi
muuttumatontesi rare
partitive muuttumatontasi muuttumattomiasi
inessive muuttumattomassasi muuttumattomissasi
elative muuttumattomastasi muuttumattomistasi
illative muuttumattomaasi muuttumattomiisi
adessive muuttumattomallasi muuttumattomillasi
ablative muuttumattomaltasi muuttumattomiltasi
allative muuttumattomallesi muuttumattomillesi
essive muuttumattomanasi muuttumattominasi
translative muuttumattomaksesi muuttumattomiksesi
abessive muuttumattomattasi muuttumattomittasi
instructive — —
comitative — muuttumattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative muuttumattomamme muuttumattomamme
accusative nom. muuttumattomamme muuttumattomamme
gen. muuttumattomamme
genitive muuttumattomamme muuttumattomiemme
muuttumatontemme rare
partitive muuttumatontamme muuttumattomiamme
inessive muuttumattomassamme muuttumattomissamme
elative muuttumattomastamme muuttumattomistamme
illative muuttumattomaamme muuttumattomiimme
adessive muuttumattomallamme muuttumattomillamme
ablative muuttumattomaltamme muuttumattomiltamme
allative muuttumattomallemme muuttumattomillemme
essive muuttumattomanamme muuttumattominamme
translative muuttumattomaksemme muuttumattomiksemme
abessive muuttumattomattamme muuttumattomittamme
instructive — —
comitative — muuttumattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative muuttumattomanne muuttumattomanne
accusative nom. muuttumattomanne muuttumattomanne
gen. muuttumattomanne
genitive muuttumattomanne muuttumattomienne
muuttumatontenne rare
partitive muuttumatontanne muuttumattomianne
inessive muuttumattomassanne muuttumattomissanne
elative muuttumattomastanne muuttumattomistanne
illative muuttumattomaanne muuttumattomiinne
adessive muuttumattomallanne muuttumattomillanne
ablative muuttumattomaltanne muuttumattomiltanne
allative muuttumattomallenne muuttumattomillenne
essive muuttumattomananne muuttumattominanne
translative muuttumattomaksenne muuttumattomiksenne
abessive muuttumattomattanne muuttumattomittanne
instructive — —
comitative — muuttumattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative muuttumattomansa muuttumattomansa
accusative nom. muuttumattomansa muuttumattomansa
gen. muuttumattomansa
genitive muuttumattomansa muuttumattomiensa
muuttumatontensa rare
partitive muuttumatontaan
muuttumatontansa 		muuttumattomiaan
muuttumattomiansa
inessive muuttumattomassaan
muuttumattomassansa 		muuttumattomissaan
muuttumattomissansa
elative muuttumattomastaan
muuttumattomastansa 		muuttumattomistaan
muuttumattomistansa
illative muuttumattomaansa muuttumattomiinsa
adessive muuttumattomallaan
muuttumattomallansa 		muuttumattomillaan
muuttumattomillansa
ablative muuttumattomaltaan
muuttumattomaltansa 		muuttumattomiltaan
muuttumattomiltansa
allative muuttumattomalleen
muuttumattomallensa 		muuttumattomilleen
muuttumattomillensa
essive muuttumattomanaan
muuttumattomanansa 		muuttumattominaan
muuttumattominansa
translative muuttumattomakseen
muuttumattomaksensa 		muuttumattomikseen
muuttumattomiksensa
abessive muuttumattomattaan
muuttumattomattansa 		muuttumattomittaan
muuttumattomittansa
instructive — —
comitative — muuttumattomineen
muuttumattominensa

Derived terms

Participle

muuttumaton

  1. negative participle of muuttua

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.