Finnish
Pronunciation
- IPA(key): /ˈmyø̯ntæʋæ/, [ˈmyø̞̯n̪t̪æʋæ]
- Rhymes: -yøntæʋæ
- Syllabification(key): myön‧tä‧vä
- Hyphenation(key): myön‧tä‧vä
Adjective
myöntävä (comparative myöntävämpi, superlative myöntävin)
- affirmative
Declension
| Inflection of myöntävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
|
| nominative
|
myöntävä
|
myöntävät
|
| genitive
|
myöntävän
|
myöntävien
|
| partitive
|
myöntävää
|
myöntäviä
|
| illative
|
myöntävään
|
myöntäviin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
myöntävä
|
myöntävät
|
| accusative
|
nom.
|
myöntävä
|
myöntävät
|
| gen.
|
myöntävän
|
| genitive
|
myöntävän
|
myöntävien
myöntäväin rare
|
| partitive
|
myöntävää
|
myöntäviä
|
| inessive
|
myöntävässä
|
myöntävissä
|
| elative
|
myöntävästä
|
myöntävistä
|
| illative
|
myöntävään
|
myöntäviin
|
| adessive
|
myöntävällä
|
myöntävillä
|
| ablative
|
myöntävältä
|
myöntäviltä
|
| allative
|
myöntävälle
|
myöntäville
|
| essive
|
myöntävänä
|
myöntävinä
|
| translative
|
myöntäväksi
|
myöntäviksi
|
| abessive
|
myöntävättä
|
myöntävittä
|
| instructive
|
—
|
myöntävin
|
| comitative
|
— |
myöntävine
|
| Rare. Only used with substantive adjectives.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
myöntäväni
|
myöntäväni
|
| accusative
|
nom.
|
myöntäväni
|
myöntäväni
|
| gen.
|
myöntäväni
|
| genitive
|
myöntäväni
|
myöntävieni
myöntäväini rare
|
| partitive
|
myöntävääni
|
myöntäviäni
|
| inessive
|
myöntävässäni
|
myöntävissäni
|
| elative
|
myöntävästäni
|
myöntävistäni
|
| illative
|
myöntävääni
|
myöntäviini
|
| adessive
|
myöntävälläni
|
myöntävilläni
|
| ablative
|
myöntävältäni
|
myöntäviltäni
|
| allative
|
myöntävälleni
|
myöntävilleni
|
| essive
|
myöntävänäni
|
myöntävinäni
|
| translative
|
myöntäväkseni
|
myöntävikseni
|
| abessive
|
myöntävättäni
|
myöntävittäni
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
myöntävineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
myöntäväsi
|
myöntäväsi
|
| accusative
|
nom.
|
myöntäväsi
|
myöntäväsi
|
| gen.
|
myöntäväsi
|
| genitive
|
myöntäväsi
|
myöntäviesi
myöntäväisi rare
|
| partitive
|
myöntävääsi
|
myöntäviäsi
|
| inessive
|
myöntävässäsi
|
myöntävissäsi
|
| elative
|
myöntävästäsi
|
myöntävistäsi
|
| illative
|
myöntävääsi
|
myöntäviisi
|
| adessive
|
myöntävälläsi
|
myöntävilläsi
|
| ablative
|
myöntävältäsi
|
myöntäviltäsi
|
| allative
|
myöntävällesi
|
myöntävillesi
|
| essive
|
myöntävänäsi
|
myöntävinäsi
|
| translative
|
myöntäväksesi
|
myöntäviksesi
|
| abessive
|
myöntävättäsi
|
myöntävittäsi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
myöntävinesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
myöntävämme
|
myöntävämme
|
| accusative
|
nom.
|
myöntävämme
|
myöntävämme
|
| gen.
|
myöntävämme
|
| genitive
|
myöntävämme
|
myöntäviemme
myöntäväimme rare
|
| partitive
|
myöntäväämme
|
myöntäviämme
|
| inessive
|
myöntävässämme
|
myöntävissämme
|
| elative
|
myöntävästämme
|
myöntävistämme
|
| illative
|
myöntäväämme
|
myöntäviimme
|
| adessive
|
myöntävällämme
|
myöntävillämme
|
| ablative
|
myöntävältämme
|
myöntäviltämme
|
| allative
|
myöntävällemme
|
myöntävillemme
|
| essive
|
myöntävänämme
|
myöntävinämme
|
| translative
|
myöntäväksemme
|
myöntäviksemme
|
| abessive
|
myöntävättämme
|
myöntävittämme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
myöntävinemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
myöntävänne
|
myöntävänne
|
| accusative
|
nom.
|
myöntävänne
|
myöntävänne
|
| gen.
|
myöntävänne
|
| genitive
|
myöntävänne
|
myöntävienne
myöntäväinne rare
|
| partitive
|
myöntäväänne
|
myöntäviänne
|
| inessive
|
myöntävässänne
|
myöntävissänne
|
| elative
|
myöntävästänne
|
myöntävistänne
|
| illative
|
myöntäväänne
|
myöntäviinne
|
| adessive
|
myöntävällänne
|
myöntävillänne
|
| ablative
|
myöntävältänne
|
myöntäviltänne
|
| allative
|
myöntävällenne
|
myöntävillenne
|
| essive
|
myöntävänänne
|
myöntävinänne
|
| translative
|
myöntäväksenne
|
myöntäviksenne
|
| abessive
|
myöntävättänne
|
myöntävittänne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
myöntävinenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
myöntävänsä
|
myöntävänsä
|
| accusative
|
nom.
|
myöntävänsä
|
myöntävänsä
|
| gen.
|
myöntävänsä
|
| genitive
|
myöntävänsä
|
myöntäviensä
myöntäväinsä rare
|
| partitive
|
myöntäväänsä
|
myöntäviään
myöntäviänsä
|
| inessive
|
myöntävässään
myöntävässänsä
|
myöntävissään
myöntävissänsä
|
| elative
|
myöntävästään
myöntävästänsä
|
myöntävistään
myöntävistänsä
|
| illative
|
myöntäväänsä
|
myöntäviinsä
|
| adessive
|
myöntävällään
myöntävällänsä
|
myöntävillään
myöntävillänsä
|
| ablative
|
myöntävältään
myöntävältänsä
|
myöntäviltään
myöntäviltänsä
|
| allative
|
myöntävälleen
myöntävällensä
|
myöntävilleen
myöntävillensä
|
| essive
|
myöntävänään
myöntävänänsä
|
myöntävinään
myöntävinänsä
|
| translative
|
myöntäväkseen
myöntäväksensä
|
myöntävikseen
myöntäviksensä
|
| abessive
|
myöntävättään
myöntävättänsä
|
myöntävittään
myöntävittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
myöntävineen
myöntävinensä
|
|
Derived terms
Participle
myöntävä
- present active participle of myöntää
Further reading