naarmuttaminen

Finnish

Etymology

naarmuttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnɑːrmutːɑminen/, [ˈnɑ̝ːrmut̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): naar‧mut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): naar‧mut‧ta‧mi‧nen

Noun

naarmuttaminen

  1. verbal noun of naarmuttaa
    1. scratching (making something scratched; making scratches into)

Declension

Inflection of naarmuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative naarmuttaminen naarmuttamiset
genitive naarmuttamisen naarmuttamisten
naarmuttamisien
partitive naarmuttamista naarmuttamisia
illative naarmuttamiseen naarmuttamisiin
singular plural
nominative naarmuttaminen naarmuttamiset
accusative nom. naarmuttaminen naarmuttamiset
gen. naarmuttamisen
genitive naarmuttamisen naarmuttamisten
naarmuttamisien
partitive naarmuttamista naarmuttamisia
inessive naarmuttamisessa naarmuttamisissa
elative naarmuttamisesta naarmuttamisista
illative naarmuttamiseen naarmuttamisiin
adessive naarmuttamisella naarmuttamisilla
ablative naarmuttamiselta naarmuttamisilta
allative naarmuttamiselle naarmuttamisille
essive naarmuttamisena naarmuttamisina
translative naarmuttamiseksi naarmuttamisiksi
abessive naarmuttamisetta naarmuttamisitta
instructive — naarmuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of naarmuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative naarmuttamiseni naarmuttamiseni
accusative nom. naarmuttamiseni naarmuttamiseni
gen. naarmuttamiseni
genitive naarmuttamiseni naarmuttamisteni
naarmuttamisieni
partitive naarmuttamistani naarmuttamisiani
inessive naarmuttamisessani naarmuttamisissani
elative naarmuttamisestani naarmuttamisistani
illative naarmuttamiseeni naarmuttamisiini
adessive naarmuttamisellani naarmuttamisillani
ablative naarmuttamiseltani naarmuttamisiltani
allative naarmuttamiselleni naarmuttamisilleni
essive naarmuttamisenani naarmuttamisinani
translative naarmuttamisekseni naarmuttamisikseni
abessive naarmuttamisettani naarmuttamisittani
instructive — —
comitative — naarmuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative naarmuttamisesi naarmuttamisesi
accusative nom. naarmuttamisesi naarmuttamisesi
gen. naarmuttamisesi
genitive naarmuttamisesi naarmuttamistesi
naarmuttamisiesi
partitive naarmuttamistasi naarmuttamisiasi
inessive naarmuttamisessasi naarmuttamisissasi
elative naarmuttamisestasi naarmuttamisistasi
illative naarmuttamiseesi naarmuttamisiisi
adessive naarmuttamisellasi naarmuttamisillasi
ablative naarmuttamiseltasi naarmuttamisiltasi
allative naarmuttamisellesi naarmuttamisillesi
essive naarmuttamisenasi naarmuttamisinasi
translative naarmuttamiseksesi naarmuttamisiksesi
abessive naarmuttamisettasi naarmuttamisittasi
instructive — —
comitative — naarmuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative naarmuttamisemme naarmuttamisemme
accusative nom. naarmuttamisemme naarmuttamisemme
gen. naarmuttamisemme
genitive naarmuttamisemme naarmuttamistemme
naarmuttamisiemme
partitive naarmuttamistamme naarmuttamisiamme
inessive naarmuttamisessamme naarmuttamisissamme
elative naarmuttamisestamme naarmuttamisistamme
illative naarmuttamiseemme naarmuttamisiimme
adessive naarmuttamisellamme naarmuttamisillamme
ablative naarmuttamiseltamme naarmuttamisiltamme
allative naarmuttamisellemme naarmuttamisillemme
essive naarmuttamisenamme naarmuttamisinamme
translative naarmuttamiseksemme naarmuttamisiksemme
abessive naarmuttamisettamme naarmuttamisittamme
instructive — —
comitative — naarmuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative naarmuttamisenne naarmuttamisenne
accusative nom. naarmuttamisenne naarmuttamisenne
gen. naarmuttamisenne
genitive naarmuttamisenne naarmuttamistenne
naarmuttamisienne
partitive naarmuttamistanne naarmuttamisianne
inessive naarmuttamisessanne naarmuttamisissanne
elative naarmuttamisestanne naarmuttamisistanne
illative naarmuttamiseenne naarmuttamisiinne
adessive naarmuttamisellanne naarmuttamisillanne
ablative naarmuttamiseltanne naarmuttamisiltanne
allative naarmuttamisellenne naarmuttamisillenne
essive naarmuttamisenanne naarmuttamisinanne
translative naarmuttamiseksenne naarmuttamisiksenne
abessive naarmuttamisettanne naarmuttamisittanne
instructive — —
comitative — naarmuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative naarmuttamisensa naarmuttamisensa
accusative nom. naarmuttamisensa naarmuttamisensa
gen. naarmuttamisensa
genitive naarmuttamisensa naarmuttamistensa
naarmuttamisiensa
partitive naarmuttamistaan
naarmuttamistansa 		naarmuttamisiaan
naarmuttamisiansa
inessive naarmuttamisessaan
naarmuttamisessansa 		naarmuttamisissaan
naarmuttamisissansa
elative naarmuttamisestaan
naarmuttamisestansa 		naarmuttamisistaan
naarmuttamisistansa
illative naarmuttamiseensa naarmuttamisiinsa
adessive naarmuttamisellaan
naarmuttamisellansa 		naarmuttamisillaan
naarmuttamisillansa
ablative naarmuttamiseltaan
naarmuttamiseltansa 		naarmuttamisiltaan
naarmuttamisiltansa
allative naarmuttamiselleen
naarmuttamisellensa 		naarmuttamisilleen
naarmuttamisillensa
essive naarmuttamisenaan
naarmuttamisenansa 		naarmuttamisinaan
naarmuttamisinansa
translative naarmuttamisekseen
naarmuttamiseksensa 		naarmuttamisikseen
naarmuttamisiksensa
abessive naarmuttamisettaan
naarmuttamisettansa 		naarmuttamisittaan
naarmuttamisittansa
instructive — —
comitative — naarmuttamisineen
naarmuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.