| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
neuvottelemisensa
|
neuvottelemisensa
|
| accusative
|
nom.
|
neuvottelemisensa
|
neuvottelemisensa
|
| gen.
|
neuvottelemisensa
|
| genitive
|
neuvottelemisensa
|
neuvottelemistensa neuvottelemisiensa
|
| partitive
|
neuvottelemistaan neuvottelemistansa
|
neuvottelemisiaan neuvottelemisiansa
|
| inessive
|
neuvottelemisessaan neuvottelemisessansa
|
neuvottelemisissaan neuvottelemisissansa
|
| elative
|
neuvottelemisestaan neuvottelemisestansa
|
neuvottelemisistaan neuvottelemisistansa
|
| illative
|
neuvottelemiseensa
|
neuvottelemisiinsa
|
| adessive
|
neuvottelemisellaan neuvottelemisellansa
|
neuvottelemisillaan neuvottelemisillansa
|
| ablative
|
neuvottelemiseltaan neuvottelemiseltansa
|
neuvottelemisiltaan neuvottelemisiltansa
|
| allative
|
neuvottelemiselleen neuvottelemisellensa
|
neuvottelemisilleen neuvottelemisillensa
|
| essive
|
neuvottelemisenaan neuvottelemisenansa
|
neuvottelemisinaan neuvottelemisinansa
|
| translative
|
neuvottelemisekseen neuvottelemiseksensa
|
neuvottelemisikseen neuvottelemisiksensa
|
| abessive
|
neuvottelemisettaan neuvottelemisettansa
|
neuvottelemisittaan neuvottelemisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
neuvottelemisineen neuvottelemisinensa
|