normaalisuus

Finnish

Etymology

normaalinen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnormɑːlisuːs/, [ˈno̞rmɑ̝ːˌlis̠uːs̠]
  • Rhymes: -isuːs
  • Syllabification(key): nor‧maa‧li‧suus
  • Hyphenation(key): nor‧maa‧li‧suus

Noun

normaalisuus

  1. synonym of normaalius (state of being normal or usual).
  2. (chemistry, mathematics) normality

Declension

Inflection of normaalisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative normaalisuus normaalisuudet
genitive normaalisuuden normaalisuuksien
partitive normaalisuutta normaalisuuksia
illative normaalisuuteen normaalisuuksiin
singular plural
nominative normaalisuus normaalisuudet
accusative nom. normaalisuus normaalisuudet
gen. normaalisuuden
genitive normaalisuuden normaalisuuksien
partitive normaalisuutta normaalisuuksia
inessive normaalisuudessa normaalisuuksissa
elative normaalisuudesta normaalisuuksista
illative normaalisuuteen normaalisuuksiin
adessive normaalisuudella normaalisuuksilla
ablative normaalisuudelta normaalisuuksilta
allative normaalisuudelle normaalisuuksille
essive normaalisuutena normaalisuuksina
translative normaalisuudeksi normaalisuuksiksi
abessive normaalisuudetta normaalisuuksitta
instructive — normaalisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of normaalisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative normaalisuuteni normaalisuuteni
accusative nom. normaalisuuteni normaalisuuteni
gen. normaalisuuteni
genitive normaalisuuteni normaalisuuksieni
partitive normaalisuuttani normaalisuuksiani
inessive normaalisuudessani normaalisuuksissani
elative normaalisuudestani normaalisuuksistani
illative normaalisuuteeni normaalisuuksiini
adessive normaalisuudellani normaalisuuksillani
ablative normaalisuudeltani normaalisuuksiltani
allative normaalisuudelleni normaalisuuksilleni
essive normaalisuutenani normaalisuuksinani
translative normaalisuudekseni normaalisuuksikseni
abessive normaalisuudettani normaalisuuksittani
instructive — —
comitative — normaalisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative normaalisuutesi normaalisuutesi
accusative nom. normaalisuutesi normaalisuutesi
gen. normaalisuutesi
genitive normaalisuutesi normaalisuuksiesi
partitive normaalisuuttasi normaalisuuksiasi
inessive normaalisuudessasi normaalisuuksissasi
elative normaalisuudestasi normaalisuuksistasi
illative normaalisuuteesi normaalisuuksiisi
adessive normaalisuudellasi normaalisuuksillasi
ablative normaalisuudeltasi normaalisuuksiltasi
allative normaalisuudellesi normaalisuuksillesi
essive normaalisuutenasi normaalisuuksinasi
translative normaalisuudeksesi normaalisuuksiksesi
abessive normaalisuudettasi normaalisuuksittasi
instructive — —
comitative — normaalisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative normaalisuutemme normaalisuutemme
accusative nom. normaalisuutemme normaalisuutemme
gen. normaalisuutemme
genitive normaalisuutemme normaalisuuksiemme
partitive normaalisuuttamme normaalisuuksiamme
inessive normaalisuudessamme normaalisuuksissamme
elative normaalisuudestamme normaalisuuksistamme
illative normaalisuuteemme normaalisuuksiimme
adessive normaalisuudellamme normaalisuuksillamme
ablative normaalisuudeltamme normaalisuuksiltamme
allative normaalisuudellemme normaalisuuksillemme
essive normaalisuutenamme normaalisuuksinamme
translative normaalisuudeksemme normaalisuuksiksemme
abessive normaalisuudettamme normaalisuuksittamme
instructive — —
comitative — normaalisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative normaalisuutenne normaalisuutenne
accusative nom. normaalisuutenne normaalisuutenne
gen. normaalisuutenne
genitive normaalisuutenne normaalisuuksienne
partitive normaalisuuttanne normaalisuuksianne
inessive normaalisuudessanne normaalisuuksissanne
elative normaalisuudestanne normaalisuuksistanne
illative normaalisuuteenne normaalisuuksiinne
adessive normaalisuudellanne normaalisuuksillanne
ablative normaalisuudeltanne normaalisuuksiltanne
allative normaalisuudellenne normaalisuuksillenne
essive normaalisuutenanne normaalisuuksinanne
translative normaalisuudeksenne normaalisuuksiksenne
abessive normaalisuudettanne normaalisuuksittanne
instructive — —
comitative — normaalisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative normaalisuutensa normaalisuutensa
accusative nom. normaalisuutensa normaalisuutensa
gen. normaalisuutensa
genitive normaalisuutensa normaalisuuksiensa
partitive normaalisuuttaan
normaalisuuttansa 		normaalisuuksiaan
normaalisuuksiansa
inessive normaalisuudessaan
normaalisuudessansa 		normaalisuuksissaan
normaalisuuksissansa
elative normaalisuudestaan
normaalisuudestansa 		normaalisuuksistaan
normaalisuuksistansa
illative normaalisuuteensa normaalisuuksiinsa
adessive normaalisuudellaan
normaalisuudellansa 		normaalisuuksillaan
normaalisuuksillansa
ablative normaalisuudeltaan
normaalisuudeltansa 		normaalisuuksiltaan
normaalisuuksiltansa
allative normaalisuudelleen
normaalisuudellensa 		normaalisuuksilleen
normaalisuuksillensa
essive normaalisuutenaan
normaalisuutenansa 		normaalisuuksinaan
normaalisuuksinansa
translative normaalisuudekseen
normaalisuudeksensa 		normaalisuuksikseen
normaalisuuksiksensa
abessive normaalisuudettaan
normaalisuudettansa 		normaalisuuksittaan
normaalisuuksittansa
instructive — —
comitative — normaalisuuksineen
normaalisuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.