Finnish
Etymology
norsu (“elephant”) + eläin (“animal”)
Pronunciation
- IPA(key): /ˈnorsuˌelæi̯n/, [ˈno̞rs̠uˌe̞læi̯n]
- Rhymes: -elæin
- Syllabification(key): nor‧su‧e‧läin
- Hyphenation(key): norsu‧eläin
Noun
norsueläin
- proboscid
Declension
| Inflection of norsueläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
|
| nominative
|
norsueläin
|
norsueläimet
|
| genitive
|
norsueläimen
|
norsueläimien
norsueläinten
|
| partitive
|
norsueläintä
|
norsueläimiä
|
| illative
|
norsueläimeen
|
norsueläimiin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
norsueläin
|
norsueläimet
|
| accusative
|
nom.
|
norsueläin
|
norsueläimet
|
| gen.
|
norsueläimen
|
| genitive
|
norsueläimen
|
norsueläimien
norsueläinten
|
| partitive
|
norsueläintä
|
norsueläimiä
|
| inessive
|
norsueläimessä
|
norsueläimissä
|
| elative
|
norsueläimestä
|
norsueläimistä
|
| illative
|
norsueläimeen
|
norsueläimiin
|
| adessive
|
norsueläimellä
|
norsueläimillä
|
| ablative
|
norsueläimeltä
|
norsueläimiltä
|
| allative
|
norsueläimelle
|
norsueläimille
|
| essive
|
norsueläimenä
|
norsueläiminä
|
| translative
|
norsueläimeksi
|
norsueläimiksi
|
| abessive
|
norsueläimettä
|
norsueläimittä
|
| instructive
|
—
|
norsueläimin
|
| comitative
|
See the possessive forms below.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
norsueläimeni
|
norsueläimeni
|
| accusative
|
nom.
|
norsueläimeni
|
norsueläimeni
|
| gen.
|
norsueläimeni
|
| genitive
|
norsueläimeni
|
norsueläimieni
norsueläinteni
|
| partitive
|
norsueläintäni
|
norsueläimiäni
|
| inessive
|
norsueläimessäni
|
norsueläimissäni
|
| elative
|
norsueläimestäni
|
norsueläimistäni
|
| illative
|
norsueläimeeni
|
norsueläimiini
|
| adessive
|
norsueläimelläni
|
norsueläimilläni
|
| ablative
|
norsueläimeltäni
|
norsueläimiltäni
|
| allative
|
norsueläimelleni
|
norsueläimilleni
|
| essive
|
norsueläimenäni
|
norsueläiminäni
|
| translative
|
norsueläimekseni
|
norsueläimikseni
|
| abessive
|
norsueläimettäni
|
norsueläimittäni
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
norsueläimineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
norsueläimesi
|
norsueläimesi
|
| accusative
|
nom.
|
norsueläimesi
|
norsueläimesi
|
| gen.
|
norsueläimesi
|
| genitive
|
norsueläimesi
|
norsueläimiesi
norsueläintesi
|
| partitive
|
norsueläintäsi
|
norsueläimiäsi
|
| inessive
|
norsueläimessäsi
|
norsueläimissäsi
|
| elative
|
norsueläimestäsi
|
norsueläimistäsi
|
| illative
|
norsueläimeesi
|
norsueläimiisi
|
| adessive
|
norsueläimelläsi
|
norsueläimilläsi
|
| ablative
|
norsueläimeltäsi
|
norsueläimiltäsi
|
| allative
|
norsueläimellesi
|
norsueläimillesi
|
| essive
|
norsueläimenäsi
|
norsueläiminäsi
|
| translative
|
norsueläimeksesi
|
norsueläimiksesi
|
| abessive
|
norsueläimettäsi
|
norsueläimittäsi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
norsueläiminesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
norsueläimemme
|
norsueläimemme
|
| accusative
|
nom.
|
norsueläimemme
|
norsueläimemme
|
| gen.
|
norsueläimemme
|
| genitive
|
norsueläimemme
|
norsueläimiemme
norsueläintemme
|
| partitive
|
norsueläintämme
|
norsueläimiämme
|
| inessive
|
norsueläimessämme
|
norsueläimissämme
|
| elative
|
norsueläimestämme
|
norsueläimistämme
|
| illative
|
norsueläimeemme
|
norsueläimiimme
|
| adessive
|
norsueläimellämme
|
norsueläimillämme
|
| ablative
|
norsueläimeltämme
|
norsueläimiltämme
|
| allative
|
norsueläimellemme
|
norsueläimillemme
|
| essive
|
norsueläimenämme
|
norsueläiminämme
|
| translative
|
norsueläimeksemme
|
norsueläimiksemme
|
| abessive
|
norsueläimettämme
|
norsueläimittämme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
norsueläiminemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
norsueläimenne
|
norsueläimenne
|
| accusative
|
nom.
|
norsueläimenne
|
norsueläimenne
|
| gen.
|
norsueläimenne
|
| genitive
|
norsueläimenne
|
norsueläimienne
norsueläintenne
|
| partitive
|
norsueläintänne
|
norsueläimiänne
|
| inessive
|
norsueläimessänne
|
norsueläimissänne
|
| elative
|
norsueläimestänne
|
norsueläimistänne
|
| illative
|
norsueläimeenne
|
norsueläimiinne
|
| adessive
|
norsueläimellänne
|
norsueläimillänne
|
| ablative
|
norsueläimeltänne
|
norsueläimiltänne
|
| allative
|
norsueläimellenne
|
norsueläimillenne
|
| essive
|
norsueläimenänne
|
norsueläiminänne
|
| translative
|
norsueläimeksenne
|
norsueläimiksenne
|
| abessive
|
norsueläimettänne
|
norsueläimittänne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
norsueläiminenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
norsueläimensä
|
norsueläimensä
|
| accusative
|
nom.
|
norsueläimensä
|
norsueläimensä
|
| gen.
|
norsueläimensä
|
| genitive
|
norsueläimensä
|
norsueläimiensä
norsueläintensä
|
| partitive
|
norsueläintään
norsueläintänsä
|
norsueläimiään
norsueläimiänsä
|
| inessive
|
norsueläimessään
norsueläimessänsä
|
norsueläimissään
norsueläimissänsä
|
| elative
|
norsueläimestään
norsueläimestänsä
|
norsueläimistään
norsueläimistänsä
|
| illative
|
norsueläimeensä
|
norsueläimiinsä
|
| adessive
|
norsueläimellään
norsueläimellänsä
|
norsueläimillään
norsueläimillänsä
|
| ablative
|
norsueläimeltään
norsueläimeltänsä
|
norsueläimiltään
norsueläimiltänsä
|
| allative
|
norsueläimelleen
norsueläimellensä
|
norsueläimilleen
norsueläimillensä
|
| essive
|
norsueläimenään
norsueläimenänsä
|
norsueläiminään
norsueläiminänsä
|
| translative
|
norsueläimekseen
norsueläimeksensä
|
norsueläimikseen
norsueläimiksensä
|
| abessive
|
norsueläimettään
norsueläimettänsä
|
norsueläimittään
norsueläimittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
norsueläimineen
norsueläiminensä
|
|