nuorittaminen

Finnish

Etymology

nuorittaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnuo̯ritːɑminen/, [ˈnuo̞̯rit̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): nuo‧rit‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): nuo‧rit‧ta‧mi‧nen

Noun

nuorittaminen

  1. verbal noun of nuorittaa
    1. decorating with a string or strings

Declension

Inflection of nuorittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative nuorittaminen nuorittamiset
genitive nuorittamisen nuorittamisten
nuorittamisien
partitive nuorittamista nuorittamisia
illative nuorittamiseen nuorittamisiin
singular plural
nominative nuorittaminen nuorittamiset
accusative nom. nuorittaminen nuorittamiset
gen. nuorittamisen
genitive nuorittamisen nuorittamisten
nuorittamisien
partitive nuorittamista nuorittamisia
inessive nuorittamisessa nuorittamisissa
elative nuorittamisesta nuorittamisista
illative nuorittamiseen nuorittamisiin
adessive nuorittamisella nuorittamisilla
ablative nuorittamiselta nuorittamisilta
allative nuorittamiselle nuorittamisille
essive nuorittamisena nuorittamisina
translative nuorittamiseksi nuorittamisiksi
abessive nuorittamisetta nuorittamisitta
instructive — nuorittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of nuorittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative nuorittamiseni nuorittamiseni
accusative nom. nuorittamiseni nuorittamiseni
gen. nuorittamiseni
genitive nuorittamiseni nuorittamisteni
nuorittamisieni
partitive nuorittamistani nuorittamisiani
inessive nuorittamisessani nuorittamisissani
elative nuorittamisestani nuorittamisistani
illative nuorittamiseeni nuorittamisiini
adessive nuorittamisellani nuorittamisillani
ablative nuorittamiseltani nuorittamisiltani
allative nuorittamiselleni nuorittamisilleni
essive nuorittamisenani nuorittamisinani
translative nuorittamisekseni nuorittamisikseni
abessive nuorittamisettani nuorittamisittani
instructive — —
comitative — nuorittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative nuorittamisesi nuorittamisesi
accusative nom. nuorittamisesi nuorittamisesi
gen. nuorittamisesi
genitive nuorittamisesi nuorittamistesi
nuorittamisiesi
partitive nuorittamistasi nuorittamisiasi
inessive nuorittamisessasi nuorittamisissasi
elative nuorittamisestasi nuorittamisistasi
illative nuorittamiseesi nuorittamisiisi
adessive nuorittamisellasi nuorittamisillasi
ablative nuorittamiseltasi nuorittamisiltasi
allative nuorittamisellesi nuorittamisillesi
essive nuorittamisenasi nuorittamisinasi
translative nuorittamiseksesi nuorittamisiksesi
abessive nuorittamisettasi nuorittamisittasi
instructive — —
comitative — nuorittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative nuorittamisemme nuorittamisemme
accusative nom. nuorittamisemme nuorittamisemme
gen. nuorittamisemme
genitive nuorittamisemme nuorittamistemme
nuorittamisiemme
partitive nuorittamistamme nuorittamisiamme
inessive nuorittamisessamme nuorittamisissamme
elative nuorittamisestamme nuorittamisistamme
illative nuorittamiseemme nuorittamisiimme
adessive nuorittamisellamme nuorittamisillamme
ablative nuorittamiseltamme nuorittamisiltamme
allative nuorittamisellemme nuorittamisillemme
essive nuorittamisenamme nuorittamisinamme
translative nuorittamiseksemme nuorittamisiksemme
abessive nuorittamisettamme nuorittamisittamme
instructive — —
comitative — nuorittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative nuorittamisenne nuorittamisenne
accusative nom. nuorittamisenne nuorittamisenne
gen. nuorittamisenne
genitive nuorittamisenne nuorittamistenne
nuorittamisienne
partitive nuorittamistanne nuorittamisianne
inessive nuorittamisessanne nuorittamisissanne
elative nuorittamisestanne nuorittamisistanne
illative nuorittamiseenne nuorittamisiinne
adessive nuorittamisellanne nuorittamisillanne
ablative nuorittamiseltanne nuorittamisiltanne
allative nuorittamisellenne nuorittamisillenne
essive nuorittamisenanne nuorittamisinanne
translative nuorittamiseksenne nuorittamisiksenne
abessive nuorittamisettanne nuorittamisittanne
instructive — —
comitative — nuorittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative nuorittamisensa nuorittamisensa
accusative nom. nuorittamisensa nuorittamisensa
gen. nuorittamisensa
genitive nuorittamisensa nuorittamistensa
nuorittamisiensa
partitive nuorittamistaan
nuorittamistansa 		nuorittamisiaan
nuorittamisiansa
inessive nuorittamisessaan
nuorittamisessansa 		nuorittamisissaan
nuorittamisissansa
elative nuorittamisestaan
nuorittamisestansa 		nuorittamisistaan
nuorittamisistansa
illative nuorittamiseensa nuorittamisiinsa
adessive nuorittamisellaan
nuorittamisellansa 		nuorittamisillaan
nuorittamisillansa
ablative nuorittamiseltaan
nuorittamiseltansa 		nuorittamisiltaan
nuorittamisiltansa
allative nuorittamiselleen
nuorittamisellensa 		nuorittamisilleen
nuorittamisillensa
essive nuorittamisenaan
nuorittamisenansa 		nuorittamisinaan
nuorittamisinansa
translative nuorittamisekseen
nuorittamiseksensa 		nuorittamisikseen
nuorittamisiksensa
abessive nuorittamisettaan
nuorittamisettansa 		nuorittamisittaan
nuorittamisittansa
instructive — —
comitative — nuorittamisineen
nuorittamisinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.