oikeuttaminen

Finnish

Etymology

oikeuttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈoi̯keutːɑminen/, [ˈo̞i̯k̟e̞ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): oi‧ke‧ut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): oi‧ke‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

oikeuttaminen

  1. verbal noun of oikeuttaa
    1. justifying

Declension

Inflection of oikeuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative oikeuttaminen oikeuttamiset
genitive oikeuttamisen oikeuttamisten
oikeuttamisien
partitive oikeuttamista oikeuttamisia
illative oikeuttamiseen oikeuttamisiin
singular plural
nominative oikeuttaminen oikeuttamiset
accusative nom. oikeuttaminen oikeuttamiset
gen. oikeuttamisen
genitive oikeuttamisen oikeuttamisten
oikeuttamisien
partitive oikeuttamista oikeuttamisia
inessive oikeuttamisessa oikeuttamisissa
elative oikeuttamisesta oikeuttamisista
illative oikeuttamiseen oikeuttamisiin
adessive oikeuttamisella oikeuttamisilla
ablative oikeuttamiselta oikeuttamisilta
allative oikeuttamiselle oikeuttamisille
essive oikeuttamisena oikeuttamisina
translative oikeuttamiseksi oikeuttamisiksi
abessive oikeuttamisetta oikeuttamisitta
instructive — oikeuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oikeuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oikeuttamiseni oikeuttamiseni
accusative nom. oikeuttamiseni oikeuttamiseni
gen. oikeuttamiseni
genitive oikeuttamiseni oikeuttamisteni
oikeuttamisieni
partitive oikeuttamistani oikeuttamisiani
inessive oikeuttamisessani oikeuttamisissani
elative oikeuttamisestani oikeuttamisistani
illative oikeuttamiseeni oikeuttamisiini
adessive oikeuttamisellani oikeuttamisillani
ablative oikeuttamiseltani oikeuttamisiltani
allative oikeuttamiselleni oikeuttamisilleni
essive oikeuttamisenani oikeuttamisinani
translative oikeuttamisekseni oikeuttamisikseni
abessive oikeuttamisettani oikeuttamisittani
instructive — —
comitative — oikeuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oikeuttamisesi oikeuttamisesi
accusative nom. oikeuttamisesi oikeuttamisesi
gen. oikeuttamisesi
genitive oikeuttamisesi oikeuttamistesi
oikeuttamisiesi
partitive oikeuttamistasi oikeuttamisiasi
inessive oikeuttamisessasi oikeuttamisissasi
elative oikeuttamisestasi oikeuttamisistasi
illative oikeuttamiseesi oikeuttamisiisi
adessive oikeuttamisellasi oikeuttamisillasi
ablative oikeuttamiseltasi oikeuttamisiltasi
allative oikeuttamisellesi oikeuttamisillesi
essive oikeuttamisenasi oikeuttamisinasi
translative oikeuttamiseksesi oikeuttamisiksesi
abessive oikeuttamisettasi oikeuttamisittasi
instructive — —
comitative — oikeuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oikeuttamisemme oikeuttamisemme
accusative nom. oikeuttamisemme oikeuttamisemme
gen. oikeuttamisemme
genitive oikeuttamisemme oikeuttamistemme
oikeuttamisiemme
partitive oikeuttamistamme oikeuttamisiamme
inessive oikeuttamisessamme oikeuttamisissamme
elative oikeuttamisestamme oikeuttamisistamme
illative oikeuttamiseemme oikeuttamisiimme
adessive oikeuttamisellamme oikeuttamisillamme
ablative oikeuttamiseltamme oikeuttamisiltamme
allative oikeuttamisellemme oikeuttamisillemme
essive oikeuttamisenamme oikeuttamisinamme
translative oikeuttamiseksemme oikeuttamisiksemme
abessive oikeuttamisettamme oikeuttamisittamme
instructive — —
comitative — oikeuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oikeuttamisenne oikeuttamisenne
accusative nom. oikeuttamisenne oikeuttamisenne
gen. oikeuttamisenne
genitive oikeuttamisenne oikeuttamistenne
oikeuttamisienne
partitive oikeuttamistanne oikeuttamisianne
inessive oikeuttamisessanne oikeuttamisissanne
elative oikeuttamisestanne oikeuttamisistanne
illative oikeuttamiseenne oikeuttamisiinne
adessive oikeuttamisellanne oikeuttamisillanne
ablative oikeuttamiseltanne oikeuttamisiltanne
allative oikeuttamisellenne oikeuttamisillenne
essive oikeuttamisenanne oikeuttamisinanne
translative oikeuttamiseksenne oikeuttamisiksenne
abessive oikeuttamisettanne oikeuttamisittanne
instructive — —
comitative — oikeuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative oikeuttamisensa oikeuttamisensa
accusative nom. oikeuttamisensa oikeuttamisensa
gen. oikeuttamisensa
genitive oikeuttamisensa oikeuttamistensa
oikeuttamisiensa
partitive oikeuttamistaan
oikeuttamistansa 		oikeuttamisiaan
oikeuttamisiansa
inessive oikeuttamisessaan
oikeuttamisessansa 		oikeuttamisissaan
oikeuttamisissansa
elative oikeuttamisestaan
oikeuttamisestansa 		oikeuttamisistaan
oikeuttamisistansa
illative oikeuttamiseensa oikeuttamisiinsa
adessive oikeuttamisellaan
oikeuttamisellansa 		oikeuttamisillaan
oikeuttamisillansa
ablative oikeuttamiseltaan
oikeuttamiseltansa 		oikeuttamisiltaan
oikeuttamisiltansa
allative oikeuttamiselleen
oikeuttamisellensa 		oikeuttamisilleen
oikeuttamisillensa
essive oikeuttamisenaan
oikeuttamisenansa 		oikeuttamisinaan
oikeuttamisinansa
translative oikeuttamisekseen
oikeuttamiseksensa 		oikeuttamisikseen
oikeuttamisiksensa
abessive oikeuttamisettaan
oikeuttamisettansa 		oikeuttamisittaan
oikeuttamisittansa
instructive — —
comitative — oikeuttamisineen
oikeuttamisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.