omaleimaisuus

Finnish

Etymology

omaleimainen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈomɑˌlei̯mɑi̯suːs/, [ˈo̞mɑ̝ˌle̞i̯mɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -eimɑisuːs
  • Syllabification(key): o‧ma‧lei‧mai‧suus
  • Hyphenation(key): oma‧leimai‧suus

Noun

omaleimaisuus

  1. originality, uniqueness

Declension

Inflection of omaleimaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative omaleimaisuus omaleimaisuudet
genitive omaleimaisuuden omaleimaisuuksien
partitive omaleimaisuutta omaleimaisuuksia
illative omaleimaisuuteen omaleimaisuuksiin
singular plural
nominative omaleimaisuus omaleimaisuudet
accusative nom. omaleimaisuus omaleimaisuudet
gen. omaleimaisuuden
genitive omaleimaisuuden omaleimaisuuksien
partitive omaleimaisuutta omaleimaisuuksia
inessive omaleimaisuudessa omaleimaisuuksissa
elative omaleimaisuudesta omaleimaisuuksista
illative omaleimaisuuteen omaleimaisuuksiin
adessive omaleimaisuudella omaleimaisuuksilla
ablative omaleimaisuudelta omaleimaisuuksilta
allative omaleimaisuudelle omaleimaisuuksille
essive omaleimaisuutena omaleimaisuuksina
translative omaleimaisuudeksi omaleimaisuuksiksi
abessive omaleimaisuudetta omaleimaisuuksitta
instructive — omaleimaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of omaleimaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative omaleimaisuuteni omaleimaisuuteni
accusative nom. omaleimaisuuteni omaleimaisuuteni
gen. omaleimaisuuteni
genitive omaleimaisuuteni omaleimaisuuksieni
partitive omaleimaisuuttani omaleimaisuuksiani
inessive omaleimaisuudessani omaleimaisuuksissani
elative omaleimaisuudestani omaleimaisuuksistani
illative omaleimaisuuteeni omaleimaisuuksiini
adessive omaleimaisuudellani omaleimaisuuksillani
ablative omaleimaisuudeltani omaleimaisuuksiltani
allative omaleimaisuudelleni omaleimaisuuksilleni
essive omaleimaisuutenani omaleimaisuuksinani
translative omaleimaisuudekseni omaleimaisuuksikseni
abessive omaleimaisuudettani omaleimaisuuksittani
instructive — —
comitative — omaleimaisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative omaleimaisuutesi omaleimaisuutesi
accusative nom. omaleimaisuutesi omaleimaisuutesi
gen. omaleimaisuutesi
genitive omaleimaisuutesi omaleimaisuuksiesi
partitive omaleimaisuuttasi omaleimaisuuksiasi
inessive omaleimaisuudessasi omaleimaisuuksissasi
elative omaleimaisuudestasi omaleimaisuuksistasi
illative omaleimaisuuteesi omaleimaisuuksiisi
adessive omaleimaisuudellasi omaleimaisuuksillasi
ablative omaleimaisuudeltasi omaleimaisuuksiltasi
allative omaleimaisuudellesi omaleimaisuuksillesi
essive omaleimaisuutenasi omaleimaisuuksinasi
translative omaleimaisuudeksesi omaleimaisuuksiksesi
abessive omaleimaisuudettasi omaleimaisuuksittasi
instructive — —
comitative — omaleimaisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative omaleimaisuutemme omaleimaisuutemme
accusative nom. omaleimaisuutemme omaleimaisuutemme
gen. omaleimaisuutemme
genitive omaleimaisuutemme omaleimaisuuksiemme
partitive omaleimaisuuttamme omaleimaisuuksiamme
inessive omaleimaisuudessamme omaleimaisuuksissamme
elative omaleimaisuudestamme omaleimaisuuksistamme
illative omaleimaisuuteemme omaleimaisuuksiimme
adessive omaleimaisuudellamme omaleimaisuuksillamme
ablative omaleimaisuudeltamme omaleimaisuuksiltamme
allative omaleimaisuudellemme omaleimaisuuksillemme
essive omaleimaisuutenamme omaleimaisuuksinamme
translative omaleimaisuudeksemme omaleimaisuuksiksemme
abessive omaleimaisuudettamme omaleimaisuuksittamme
instructive — —
comitative — omaleimaisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative omaleimaisuutenne omaleimaisuutenne
accusative nom. omaleimaisuutenne omaleimaisuutenne
gen. omaleimaisuutenne
genitive omaleimaisuutenne omaleimaisuuksienne
partitive omaleimaisuuttanne omaleimaisuuksianne
inessive omaleimaisuudessanne omaleimaisuuksissanne
elative omaleimaisuudestanne omaleimaisuuksistanne
illative omaleimaisuuteenne omaleimaisuuksiinne
adessive omaleimaisuudellanne omaleimaisuuksillanne
ablative omaleimaisuudeltanne omaleimaisuuksiltanne
allative omaleimaisuudellenne omaleimaisuuksillenne
essive omaleimaisuutenanne omaleimaisuuksinanne
translative omaleimaisuudeksenne omaleimaisuuksiksenne
abessive omaleimaisuudettanne omaleimaisuuksittanne
instructive — —
comitative — omaleimaisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative omaleimaisuutensa omaleimaisuutensa
accusative nom. omaleimaisuutensa omaleimaisuutensa
gen. omaleimaisuutensa
genitive omaleimaisuutensa omaleimaisuuksiensa
partitive omaleimaisuuttaan
omaleimaisuuttansa 		omaleimaisuuksiaan
omaleimaisuuksiansa
inessive omaleimaisuudessaan
omaleimaisuudessansa 		omaleimaisuuksissaan
omaleimaisuuksissansa
elative omaleimaisuudestaan
omaleimaisuudestansa 		omaleimaisuuksistaan
omaleimaisuuksistansa
illative omaleimaisuuteensa omaleimaisuuksiinsa
adessive omaleimaisuudellaan
omaleimaisuudellansa 		omaleimaisuuksillaan
omaleimaisuuksillansa
ablative omaleimaisuudeltaan
omaleimaisuudeltansa 		omaleimaisuuksiltaan
omaleimaisuuksiltansa
allative omaleimaisuudelleen
omaleimaisuudellensa 		omaleimaisuuksilleen
omaleimaisuuksillensa
essive omaleimaisuutenaan
omaleimaisuutenansa 		omaleimaisuuksinaan
omaleimaisuuksinansa
translative omaleimaisuudekseen
omaleimaisuudeksensa 		omaleimaisuuksikseen
omaleimaisuuksiksensa
abessive omaleimaisuudettaan
omaleimaisuudettansa 		omaleimaisuuksittaan
omaleimaisuuksittansa
instructive — —
comitative — omaleimaisuuksineen
omaleimaisuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.