ominaislaatu

Finnish

Etymology

ominais- +‎ laatu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominɑi̯sˌlɑːtu/, [ˈo̞minɑ̝i̯s̠ˌlɑ̝ːt̪u]
  • Rhymes: -ɑːtu
  • Syllabification(key): o‧mi‧nais‧laa‧tu
  • Hyphenation(key): ominais‧laatu

Noun

ominaislaatu

  1. distinctive quality, particular quality, specific quality

Declension

Inflection of ominaislaatu (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative ominaislaatu ominaislaadut
genitive ominaislaadun ominaislaatujen
partitive ominaislaatua ominaislaatuja
illative ominaislaatuun ominaislaatuihin
singular plural
nominative ominaislaatu ominaislaadut
accusative nom. ominaislaatu ominaislaadut
gen. ominaislaadun
genitive ominaislaadun ominaislaatujen
partitive ominaislaatua ominaislaatuja
inessive ominaislaadussa ominaislaaduissa
elative ominaislaadusta ominaislaaduista
illative ominaislaatuun ominaislaatuihin
adessive ominaislaadulla ominaislaaduilla
ablative ominaislaadulta ominaislaaduilta
allative ominaislaadulle ominaislaaduille
essive ominaislaatuna ominaislaatuina
translative ominaislaaduksi ominaislaaduiksi
abessive ominaislaadutta ominaislaaduitta
instructive — ominaislaaduin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaislaatu (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaislaatuni ominaislaatuni
accusative nom. ominaislaatuni ominaislaatuni
gen. ominaislaatuni
genitive ominaislaatuni ominaislaatujeni
partitive ominaislaatuani ominaislaatujani
inessive ominaislaadussani ominaislaaduissani
elative ominaislaadustani ominaislaaduistani
illative ominaislaatuuni ominaislaatuihini
adessive ominaislaadullani ominaislaaduillani
ablative ominaislaadultani ominaislaaduiltani
allative ominaislaadulleni ominaislaaduilleni
essive ominaislaatunani ominaislaatuinani
translative ominaislaadukseni ominaislaaduikseni
abessive ominaislaaduttani ominaislaaduittani
instructive — —
comitative — ominaislaatuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaislaatusi ominaislaatusi
accusative nom. ominaislaatusi ominaislaatusi
gen. ominaislaatusi
genitive ominaislaatusi ominaislaatujesi
partitive ominaislaatuasi ominaislaatujasi
inessive ominaislaadussasi ominaislaaduissasi
elative ominaislaadustasi ominaislaaduistasi
illative ominaislaatuusi ominaislaatuihisi
adessive ominaislaadullasi ominaislaaduillasi
ablative ominaislaadultasi ominaislaaduiltasi
allative ominaislaadullesi ominaislaaduillesi
essive ominaislaatunasi ominaislaatuinasi
translative ominaislaaduksesi ominaislaaduiksesi
abessive ominaislaaduttasi ominaislaaduittasi
instructive — —
comitative — ominaislaatuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaislaatumme ominaislaatumme
accusative nom. ominaislaatumme ominaislaatumme
gen. ominaislaatumme
genitive ominaislaatumme ominaislaatujemme
partitive ominaislaatuamme ominaislaatujamme
inessive ominaislaadussamme ominaislaaduissamme
elative ominaislaadustamme ominaislaaduistamme
illative ominaislaatuumme ominaislaatuihimme
adessive ominaislaadullamme ominaislaaduillamme
ablative ominaislaadultamme ominaislaaduiltamme
allative ominaislaadullemme ominaislaaduillemme
essive ominaislaatunamme ominaislaatuinamme
translative ominaislaaduksemme ominaislaaduiksemme
abessive ominaislaaduttamme ominaislaaduittamme
instructive — —
comitative — ominaislaatuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaislaatunne ominaislaatunne
accusative nom. ominaislaatunne ominaislaatunne
gen. ominaislaatunne
genitive ominaislaatunne ominaislaatujenne
partitive ominaislaatuanne ominaislaatujanne
inessive ominaislaadussanne ominaislaaduissanne
elative ominaislaadustanne ominaislaaduistanne
illative ominaislaatuunne ominaislaatuihinne
adessive ominaislaadullanne ominaislaaduillanne
ablative ominaislaadultanne ominaislaaduiltanne
allative ominaislaadullenne ominaislaaduillenne
essive ominaislaatunanne ominaislaatuinanne
translative ominaislaaduksenne ominaislaaduiksenne
abessive ominaislaaduttanne ominaislaaduittanne
instructive — —
comitative — ominaislaatuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaislaatunsa ominaislaatunsa
accusative nom. ominaislaatunsa ominaislaatunsa
gen. ominaislaatunsa
genitive ominaislaatunsa ominaislaatujensa
partitive ominaislaatuaan
ominaislaatuansa 		ominaislaatujaan
ominaislaatujansa
inessive ominaislaadussaan
ominaislaadussansa 		ominaislaaduissaan
ominaislaaduissansa
elative ominaislaadustaan
ominaislaadustansa 		ominaislaaduistaan
ominaislaaduistansa
illative ominaislaatuunsa ominaislaatuihinsa
adessive ominaislaadullaan
ominaislaadullansa 		ominaislaaduillaan
ominaislaaduillansa
ablative ominaislaadultaan
ominaislaadultansa 		ominaislaaduiltaan
ominaislaaduiltansa
allative ominaislaadulleen
ominaislaadullensa 		ominaislaaduilleen
ominaislaaduillensa
essive ominaislaatunaan
ominaislaatunansa 		ominaislaatuinaan
ominaislaatuinansa
translative ominaislaadukseen
ominaislaaduksensa 		ominaislaaduikseen
ominaislaaduiksensa
abessive ominaislaaduttaan
ominaislaaduttansa 		ominaislaaduittaan
ominaislaaduittansa
instructive — —
comitative — ominaislaatuineen
ominaislaatuinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.