ominaispiirre

Finnish

Etymology

ominais +‎ piirre

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominɑi̯sˌpiːrːeˣ/, [ˈo̞minɑ̝i̯s̠ˌpiːrːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iːrːe
  • Syllabification(key): o‧mi‧nais‧piir‧re
  • Hyphenation(key): ominais‧piirre

Noun

ominaispiirre

  1. characteristic, quality, idiosyncrasy, peculiarity (differentiating property or attribute)
    Synonyms: määre, määrite

Declension

Inflection of ominaispiirre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
nominative ominaispiirre ominaispiirteet
genitive ominaispiirteen ominaispiirteiden
ominaispiirteitten
partitive ominaispiirrettä ominaispiirteitä
illative ominaispiirteeseen ominaispiirteisiin
ominaispiirteihin
singular plural
nominative ominaispiirre ominaispiirteet
accusative nom. ominaispiirre ominaispiirteet
gen. ominaispiirteen
genitive ominaispiirteen ominaispiirteiden
ominaispiirteitten
partitive ominaispiirrettä ominaispiirteitä
inessive ominaispiirteessä ominaispiirteissä
elative ominaispiirteestä ominaispiirteistä
illative ominaispiirteeseen ominaispiirteisiin
ominaispiirteihin
adessive ominaispiirteellä ominaispiirteillä
ablative ominaispiirteeltä ominaispiirteiltä
allative ominaispiirteelle ominaispiirteille
essive ominaispiirteenä ominaispiirteinä
translative ominaispiirteeksi ominaispiirteiksi
abessive ominaispiirteettä ominaispiirteittä
instructive — ominaispiirtein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaispiirre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaispiirteeni ominaispiirteeni
accusative nom. ominaispiirteeni ominaispiirteeni
gen. ominaispiirteeni
genitive ominaispiirteeni ominaispiirteideni
ominaispiirteitteni
partitive ominaispiirrettäni ominaispiirteitäni
inessive ominaispiirteessäni ominaispiirteissäni
elative ominaispiirteestäni ominaispiirteistäni
illative ominaispiirteeseeni ominaispiirteisiini
ominaispiirteihini
adessive ominaispiirteelläni ominaispiirteilläni
ablative ominaispiirteeltäni ominaispiirteiltäni
allative ominaispiirteelleni ominaispiirteilleni
essive ominaispiirteenäni ominaispiirteinäni
translative ominaispiirteekseni ominaispiirteikseni
abessive ominaispiirteettäni ominaispiirteittäni
instructive — —
comitative — ominaispiirteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaispiirteesi ominaispiirteesi
accusative nom. ominaispiirteesi ominaispiirteesi
gen. ominaispiirteesi
genitive ominaispiirteesi ominaispiirteidesi
ominaispiirteittesi
partitive ominaispiirrettäsi ominaispiirteitäsi
inessive ominaispiirteessäsi ominaispiirteissäsi
elative ominaispiirteestäsi ominaispiirteistäsi
illative ominaispiirteeseesi ominaispiirteisiisi
ominaispiirteihisi
adessive ominaispiirteelläsi ominaispiirteilläsi
ablative ominaispiirteeltäsi ominaispiirteiltäsi
allative ominaispiirteellesi ominaispiirteillesi
essive ominaispiirteenäsi ominaispiirteinäsi
translative ominaispiirteeksesi ominaispiirteiksesi
abessive ominaispiirteettäsi ominaispiirteittäsi
instructive — —
comitative — ominaispiirteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaispiirteemme ominaispiirteemme
accusative nom. ominaispiirteemme ominaispiirteemme
gen. ominaispiirteemme
genitive ominaispiirteemme ominaispiirteidemme
ominaispiirteittemme
partitive ominaispiirrettämme ominaispiirteitämme
inessive ominaispiirteessämme ominaispiirteissämme
elative ominaispiirteestämme ominaispiirteistämme
illative ominaispiirteeseemme ominaispiirteisiimme
ominaispiirteihimme
adessive ominaispiirteellämme ominaispiirteillämme
ablative ominaispiirteeltämme ominaispiirteiltämme
allative ominaispiirteellemme ominaispiirteillemme
essive ominaispiirteenämme ominaispiirteinämme
translative ominaispiirteeksemme ominaispiirteiksemme
abessive ominaispiirteettämme ominaispiirteittämme
instructive — —
comitative — ominaispiirteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaispiirteenne ominaispiirteenne
accusative nom. ominaispiirteenne ominaispiirteenne
gen. ominaispiirteenne
genitive ominaispiirteenne ominaispiirteidenne
ominaispiirteittenne
partitive ominaispiirrettänne ominaispiirteitänne
inessive ominaispiirteessänne ominaispiirteissänne
elative ominaispiirteestänne ominaispiirteistänne
illative ominaispiirteeseenne ominaispiirteisiinne
ominaispiirteihinne
adessive ominaispiirteellänne ominaispiirteillänne
ablative ominaispiirteeltänne ominaispiirteiltänne
allative ominaispiirteellenne ominaispiirteillenne
essive ominaispiirteenänne ominaispiirteinänne
translative ominaispiirteeksenne ominaispiirteiksenne
abessive ominaispiirteettänne ominaispiirteittänne
instructive — —
comitative — ominaispiirteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaispiirteensä ominaispiirteensä
accusative nom. ominaispiirteensä ominaispiirteensä
gen. ominaispiirteensä
genitive ominaispiirteensä ominaispiirteidensä
ominaispiirteittensä
partitive ominaispiirrettään
ominaispiirrettänsä 		ominaispiirteitään
ominaispiirteitänsä
inessive ominaispiirteessään
ominaispiirteessänsä 		ominaispiirteissään
ominaispiirteissänsä
elative ominaispiirteestään
ominaispiirteestänsä 		ominaispiirteistään
ominaispiirteistänsä
illative ominaispiirteeseensä ominaispiirteisiinsä
ominaispiirteihinsä
adessive ominaispiirteellään
ominaispiirteellänsä 		ominaispiirteillään
ominaispiirteillänsä
ablative ominaispiirteeltään
ominaispiirteeltänsä 		ominaispiirteiltään
ominaispiirteiltänsä
allative ominaispiirteelleen
ominaispiirteellensä 		ominaispiirteilleen
ominaispiirteillensä
essive ominaispiirteenään
ominaispiirteenänsä 		ominaispiirteinään
ominaispiirteinänsä
translative ominaispiirteekseen
ominaispiirteeksensä 		ominaispiirteikseen
ominaispiirteiksensä
abessive ominaispiirteettään
ominaispiirteettänsä 		ominaispiirteittään
ominaispiirteittänsä
instructive — —
comitative — ominaispiirteineen
ominaispiirteinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.