ominaisteho

Finnish

Etymology

ominais- +‎ teho

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominɑi̯sˌteho/, [ˈo̞minɑ̝i̯s̠ˌte̞ɦo̞]
  • Rhymes: -eho
  • Syllabification(key): o‧mi‧nais‧te‧ho
  • Hyphenation(key): ominais‧teho

Noun

ominaisteho

  1. (physics) specific power (ratio of the power produced by an object to its mass)
  2. (physics) power-to-volume ratio
    Tämän tyyppisellä moottorilla on korkea ominaisteho, mutta männän yleensä korkea lämpötila ja tiivisteiden kesto aiheuttavat teknisiä ongelmia.
    This type of engine has a high power-to-volume ratio but has technical problems because of the usually high temperature of the hot piston and the durability of its seals.

Declension

Inflection of ominaisteho (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative ominaisteho ominaistehot
genitive ominaistehon ominaistehojen
partitive ominaistehoa ominaistehoja
illative ominaistehoon ominaistehoihin
singular plural
nominative ominaisteho ominaistehot
accusative nom. ominaisteho ominaistehot
gen. ominaistehon
genitive ominaistehon ominaistehojen
partitive ominaistehoa ominaistehoja
inessive ominaistehossa ominaistehoissa
elative ominaistehosta ominaistehoista
illative ominaistehoon ominaistehoihin
adessive ominaisteholla ominaistehoilla
ablative ominaisteholta ominaistehoilta
allative ominaisteholle ominaistehoille
essive ominaistehona ominaistehoina
translative ominaistehoksi ominaistehoiksi
abessive ominaistehotta ominaistehoitta
instructive — ominaistehoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaisteho (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaistehoni ominaistehoni
accusative nom. ominaistehoni ominaistehoni
gen. ominaistehoni
genitive ominaistehoni ominaistehojeni
partitive ominaistehoani ominaistehojani
inessive ominaistehossani ominaistehoissani
elative ominaistehostani ominaistehoistani
illative ominaistehooni ominaistehoihini
adessive ominaistehollani ominaistehoillani
ablative ominaisteholtani ominaistehoiltani
allative ominaisteholleni ominaistehoilleni
essive ominaistehonani ominaistehoinani
translative ominaistehokseni ominaistehoikseni
abessive ominaistehottani ominaistehoittani
instructive — —
comitative — ominaistehoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaistehosi ominaistehosi
accusative nom. ominaistehosi ominaistehosi
gen. ominaistehosi
genitive ominaistehosi ominaistehojesi
partitive ominaistehoasi ominaistehojasi
inessive ominaistehossasi ominaistehoissasi
elative ominaistehostasi ominaistehoistasi
illative ominaistehoosi ominaistehoihisi
adessive ominaistehollasi ominaistehoillasi
ablative ominaisteholtasi ominaistehoiltasi
allative ominaistehollesi ominaistehoillesi
essive ominaistehonasi ominaistehoinasi
translative ominaistehoksesi ominaistehoiksesi
abessive ominaistehottasi ominaistehoittasi
instructive — —
comitative — ominaistehoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaistehomme ominaistehomme
accusative nom. ominaistehomme ominaistehomme
gen. ominaistehomme
genitive ominaistehomme ominaistehojemme
partitive ominaistehoamme ominaistehojamme
inessive ominaistehossamme ominaistehoissamme
elative ominaistehostamme ominaistehoistamme
illative ominaistehoomme ominaistehoihimme
adessive ominaistehollamme ominaistehoillamme
ablative ominaisteholtamme ominaistehoiltamme
allative ominaistehollemme ominaistehoillemme
essive ominaistehonamme ominaistehoinamme
translative ominaistehoksemme ominaistehoiksemme
abessive ominaistehottamme ominaistehoittamme
instructive — —
comitative — ominaistehoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaistehonne ominaistehonne
accusative nom. ominaistehonne ominaistehonne
gen. ominaistehonne
genitive ominaistehonne ominaistehojenne
partitive ominaistehoanne ominaistehojanne
inessive ominaistehossanne ominaistehoissanne
elative ominaistehostanne ominaistehoistanne
illative ominaistehoonne ominaistehoihinne
adessive ominaistehollanne ominaistehoillanne
ablative ominaisteholtanne ominaistehoiltanne
allative ominaistehollenne ominaistehoillenne
essive ominaistehonanne ominaistehoinanne
translative ominaistehoksenne ominaistehoiksenne
abessive ominaistehottanne ominaistehoittanne
instructive — —
comitative — ominaistehoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaistehonsa ominaistehonsa
accusative nom. ominaistehonsa ominaistehonsa
gen. ominaistehonsa
genitive ominaistehonsa ominaistehojensa
partitive ominaistehoaan
ominaistehoansa 		ominaistehojaan
ominaistehojansa
inessive ominaistehossaan
ominaistehossansa 		ominaistehoissaan
ominaistehoissansa
elative ominaistehostaan
ominaistehostansa 		ominaistehoistaan
ominaistehoistansa
illative ominaistehoonsa ominaistehoihinsa
adessive ominaistehollaan
ominaistehollansa 		ominaistehoillaan
ominaistehoillansa
ablative ominaisteholtaan
ominaisteholtansa 		ominaistehoiltaan
ominaistehoiltansa
allative ominaisteholleen
ominaistehollensa 		ominaistehoilleen
ominaistehoillensa
essive ominaistehonaan
ominaistehonansa 		ominaistehoinaan
ominaistehoinansa
translative ominaistehokseen
ominaistehoksensa 		ominaistehoikseen
ominaistehoiksensa
abessive ominaistehottaan
ominaistehottansa 		ominaistehoittaan
ominaistehoittansa
instructive — —
comitative — ominaistehoineen
ominaistehoinensa

See also

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.