oppitodistus

Finnish

Etymology

oppi +‎ todistus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈopːiˌtodistus/, [ˈo̞pːiˌt̪o̞dis̠tus̠]
  • Rhymes: -odistus
  • Syllabification(key): op‧pi‧to‧dis‧tus
  • Hyphenation(key): oppi‧todis‧tus

Noun

oppitodistus

  1. certificate of apprenticeship

Declension

Inflection of oppitodistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative oppitodistus oppitodistukset
genitive oppitodistuksen oppitodistusten
oppitodistuksien
partitive oppitodistusta oppitodistuksia
illative oppitodistukseen oppitodistuksiin
singular plural
nominative oppitodistus oppitodistukset
accusative nom. oppitodistus oppitodistukset
gen. oppitodistuksen
genitive oppitodistuksen oppitodistusten
oppitodistuksien
partitive oppitodistusta oppitodistuksia
inessive oppitodistuksessa oppitodistuksissa
elative oppitodistuksesta oppitodistuksista
illative oppitodistukseen oppitodistuksiin
adessive oppitodistuksella oppitodistuksilla
ablative oppitodistukselta oppitodistuksilta
allative oppitodistukselle oppitodistuksille
essive oppitodistuksena oppitodistuksina
translative oppitodistukseksi oppitodistuksiksi
abessive oppitodistuksetta oppitodistuksitta
instructive — oppitodistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oppitodistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oppitodistukseni oppitodistukseni
accusative nom. oppitodistukseni oppitodistukseni
gen. oppitodistukseni
genitive oppitodistukseni oppitodistusteni
oppitodistuksieni
partitive oppitodistustani oppitodistuksiani
inessive oppitodistuksessani oppitodistuksissani
elative oppitodistuksestani oppitodistuksistani
illative oppitodistukseeni oppitodistuksiini
adessive oppitodistuksellani oppitodistuksillani
ablative oppitodistukseltani oppitodistuksiltani
allative oppitodistukselleni oppitodistuksilleni
essive oppitodistuksenani oppitodistuksinani
translative oppitodistuksekseni oppitodistuksikseni
abessive oppitodistuksettani oppitodistuksittani
instructive — —
comitative — oppitodistuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oppitodistuksesi oppitodistuksesi
accusative nom. oppitodistuksesi oppitodistuksesi
gen. oppitodistuksesi
genitive oppitodistuksesi oppitodistustesi
oppitodistuksiesi
partitive oppitodistustasi oppitodistuksiasi
inessive oppitodistuksessasi oppitodistuksissasi
elative oppitodistuksestasi oppitodistuksistasi
illative oppitodistukseesi oppitodistuksiisi
adessive oppitodistuksellasi oppitodistuksillasi
ablative oppitodistukseltasi oppitodistuksiltasi
allative oppitodistuksellesi oppitodistuksillesi
essive oppitodistuksenasi oppitodistuksinasi
translative oppitodistukseksesi oppitodistuksiksesi
abessive oppitodistuksettasi oppitodistuksittasi
instructive — —
comitative — oppitodistuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oppitodistuksemme oppitodistuksemme
accusative nom. oppitodistuksemme oppitodistuksemme
gen. oppitodistuksemme
genitive oppitodistuksemme oppitodistustemme
oppitodistuksiemme
partitive oppitodistustamme oppitodistuksiamme
inessive oppitodistuksessamme oppitodistuksissamme
elative oppitodistuksestamme oppitodistuksistamme
illative oppitodistukseemme oppitodistuksiimme
adessive oppitodistuksellamme oppitodistuksillamme
ablative oppitodistukseltamme oppitodistuksiltamme
allative oppitodistuksellemme oppitodistuksillemme
essive oppitodistuksenamme oppitodistuksinamme
translative oppitodistukseksemme oppitodistuksiksemme
abessive oppitodistuksettamme oppitodistuksittamme
instructive — —
comitative — oppitodistuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oppitodistuksenne oppitodistuksenne
accusative nom. oppitodistuksenne oppitodistuksenne
gen. oppitodistuksenne
genitive oppitodistuksenne oppitodistustenne
oppitodistuksienne
partitive oppitodistustanne oppitodistuksianne
inessive oppitodistuksessanne oppitodistuksissanne
elative oppitodistuksestanne oppitodistuksistanne
illative oppitodistukseenne oppitodistuksiinne
adessive oppitodistuksellanne oppitodistuksillanne
ablative oppitodistukseltanne oppitodistuksiltanne
allative oppitodistuksellenne oppitodistuksillenne
essive oppitodistuksenanne oppitodistuksinanne
translative oppitodistukseksenne oppitodistuksiksenne
abessive oppitodistuksettanne oppitodistuksittanne
instructive — —
comitative — oppitodistuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative oppitodistuksensa oppitodistuksensa
accusative nom. oppitodistuksensa oppitodistuksensa
gen. oppitodistuksensa
genitive oppitodistuksensa oppitodistustensa
oppitodistuksiensa
partitive oppitodistustaan
oppitodistustansa 		oppitodistuksiaan
oppitodistuksiansa
inessive oppitodistuksessaan
oppitodistuksessansa 		oppitodistuksissaan
oppitodistuksissansa
elative oppitodistuksestaan
oppitodistuksestansa 		oppitodistuksistaan
oppitodistuksistansa
illative oppitodistukseensa oppitodistuksiinsa
adessive oppitodistuksellaan
oppitodistuksellansa 		oppitodistuksillaan
oppitodistuksillansa
ablative oppitodistukseltaan
oppitodistukseltansa 		oppitodistuksiltaan
oppitodistuksiltansa
allative oppitodistukselleen
oppitodistuksellensa 		oppitodistuksilleen
oppitodistuksillensa
essive oppitodistuksenaan
oppitodistuksenansa 		oppitodistuksinaan
oppitodistuksinansa
translative oppitodistuksekseen
oppitodistukseksensa 		oppitodistuksikseen
oppitodistuksiksensa
abessive oppitodistuksettaan
oppitodistuksettansa 		oppitodistuksittaan
oppitodistuksittansa
instructive — —
comitative — oppitodistuksineen
oppitodistuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.