organisoituminen

Finnish

Etymology

organisoitua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈorɡɑniˌsoi̯tuminen/, [ˈo̞rɡɑ̝niˌs̠o̞i̯t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): or‧ga‧ni‧soi‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): or‧ga‧ni‧soi‧tu‧mi‧nen

Noun

organisoituminen

  1. verbal noun of organisoitua
    1. organizing (oneself, themselves), being organized

Declension

Inflection of organisoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative organisoituminen organisoitumiset
genitive organisoitumisen organisoitumisten
organisoitumisien
partitive organisoitumista organisoitumisia
illative organisoitumiseen organisoitumisiin
singular plural
nominative organisoituminen organisoitumiset
accusative nom. organisoituminen organisoitumiset
gen. organisoitumisen
genitive organisoitumisen organisoitumisten
organisoitumisien
partitive organisoitumista organisoitumisia
inessive organisoitumisessa organisoitumisissa
elative organisoitumisesta organisoitumisista
illative organisoitumiseen organisoitumisiin
adessive organisoitumisella organisoitumisilla
ablative organisoitumiselta organisoitumisilta
allative organisoitumiselle organisoitumisille
essive organisoitumisena organisoitumisina
translative organisoitumiseksi organisoitumisiksi
abessive organisoitumisetta organisoitumisitta
instructive — organisoitumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of organisoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative organisoitumiseni organisoitumiseni
accusative nom. organisoitumiseni organisoitumiseni
gen. organisoitumiseni
genitive organisoitumiseni organisoitumisteni
organisoitumisieni
partitive organisoitumistani organisoitumisiani
inessive organisoitumisessani organisoitumisissani
elative organisoitumisestani organisoitumisistani
illative organisoitumiseeni organisoitumisiini
adessive organisoitumisellani organisoitumisillani
ablative organisoitumiseltani organisoitumisiltani
allative organisoitumiselleni organisoitumisilleni
essive organisoitumisenani organisoitumisinani
translative organisoitumisekseni organisoitumisikseni
abessive organisoitumisettani organisoitumisittani
instructive — —
comitative — organisoitumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative organisoitumisesi organisoitumisesi
accusative nom. organisoitumisesi organisoitumisesi
gen. organisoitumisesi
genitive organisoitumisesi organisoitumistesi
organisoitumisiesi
partitive organisoitumistasi organisoitumisiasi
inessive organisoitumisessasi organisoitumisissasi
elative organisoitumisestasi organisoitumisistasi
illative organisoitumiseesi organisoitumisiisi
adessive organisoitumisellasi organisoitumisillasi
ablative organisoitumiseltasi organisoitumisiltasi
allative organisoitumisellesi organisoitumisillesi
essive organisoitumisenasi organisoitumisinasi
translative organisoitumiseksesi organisoitumisiksesi
abessive organisoitumisettasi organisoitumisittasi
instructive — —
comitative — organisoitumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative organisoitumisemme organisoitumisemme
accusative nom. organisoitumisemme organisoitumisemme
gen. organisoitumisemme
genitive organisoitumisemme organisoitumistemme
organisoitumisiemme
partitive organisoitumistamme organisoitumisiamme
inessive organisoitumisessamme organisoitumisissamme
elative organisoitumisestamme organisoitumisistamme
illative organisoitumiseemme organisoitumisiimme
adessive organisoitumisellamme organisoitumisillamme
ablative organisoitumiseltamme organisoitumisiltamme
allative organisoitumisellemme organisoitumisillemme
essive organisoitumisenamme organisoitumisinamme
translative organisoitumiseksemme organisoitumisiksemme
abessive organisoitumisettamme organisoitumisittamme
instructive — —
comitative — organisoitumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative organisoitumisenne organisoitumisenne
accusative nom. organisoitumisenne organisoitumisenne
gen. organisoitumisenne
genitive organisoitumisenne organisoitumistenne
organisoitumisienne
partitive organisoitumistanne organisoitumisianne
inessive organisoitumisessanne organisoitumisissanne
elative organisoitumisestanne organisoitumisistanne
illative organisoitumiseenne organisoitumisiinne
adessive organisoitumisellanne organisoitumisillanne
ablative organisoitumiseltanne organisoitumisiltanne
allative organisoitumisellenne organisoitumisillenne
essive organisoitumisenanne organisoitumisinanne
translative organisoitumiseksenne organisoitumisiksenne
abessive organisoitumisettanne organisoitumisittanne
instructive — —
comitative — organisoitumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative organisoitumisensa organisoitumisensa
accusative nom. organisoitumisensa organisoitumisensa
gen. organisoitumisensa
genitive organisoitumisensa organisoitumistensa
organisoitumisiensa
partitive organisoitumistaan
organisoitumistansa 		organisoitumisiaan
organisoitumisiansa
inessive organisoitumisessaan
organisoitumisessansa 		organisoitumisissaan
organisoitumisissansa
elative organisoitumisestaan
organisoitumisestansa 		organisoitumisistaan
organisoitumisistansa
illative organisoitumiseensa organisoitumisiinsa
adessive organisoitumisellaan
organisoitumisellansa 		organisoitumisillaan
organisoitumisillansa
ablative organisoitumiseltaan
organisoitumiseltansa 		organisoitumisiltaan
organisoitumisiltansa
allative organisoitumiselleen
organisoitumisellensa 		organisoitumisilleen
organisoitumisillensa
essive organisoitumisenaan
organisoitumisenansa 		organisoitumisinaan
organisoitumisinansa
translative organisoitumisekseen
organisoitumiseksensa 		organisoitumisikseen
organisoitumisiksensa
abessive organisoitumisettaan
organisoitumisettansa 		organisoitumisittaan
organisoitumisittansa
instructive — —
comitative — organisoitumisineen
organisoitumisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.