otsoni

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈotsoni/, [ˈo̞ts̠o̞ni]
  • Rhymes: -otsoni
  • Syllabification(key): ot‧so‧ni
  • Hyphenation(key): ot‧so‧ni

Etymology 1

From German Ozon.

Noun

otsoni

  1. (chemistry) ozone
Declension
Inflection of otsoni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative otsoni otsonit
genitive otsonin otsonien
partitive otsoniä otsonejä
illative otsoniin otsoneihin
singular plural
nominative otsoni otsonit
accusative nom. otsoni otsonit
gen. otsonin
genitive otsonin otsonien
partitive otsoniä otsonejä
inessive otsonissä otsoneissä
elative otsonistä otsoneistä
illative otsoniin otsoneihin
adessive otsonillä otsoneillä
ablative otsoniltä otsoneiltä
allative otsonille otsoneille
essive otsoninä otsoneinä
translative otsoniksi otsoneiksi
abessive otsonittä otsoneittä
instructive — otsonein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of otsoni (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative otsonini otsonini
accusative nom. otsonini otsonini
gen. otsonini
genitive otsonini otsonieni
partitive otsoniäni otsonejäni
inessive otsonissäni otsoneissäni
elative otsonistäni otsoneistäni
illative otsoniini otsoneihini
adessive otsonilläni otsoneilläni
ablative otsoniltäni otsoneiltäni
allative otsonilleni otsoneilleni
essive otsoninäni otsoneinäni
translative otsonikseni otsoneikseni
abessive otsonittäni otsoneittäni
instructive — —
comitative — otsoneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative otsonisi otsonisi
accusative nom. otsonisi otsonisi
gen. otsonisi
genitive otsonisi otsoniesi
partitive otsoniäsi otsonejäsi
inessive otsonissäsi otsoneissäsi
elative otsonistäsi otsoneistäsi
illative otsoniisi otsoneihisi
adessive otsonilläsi otsoneilläsi
ablative otsoniltäsi otsoneiltäsi
allative otsonillesi otsoneillesi
essive otsoninäsi otsoneinäsi
translative otsoniksesi otsoneiksesi
abessive otsonittäsi otsoneittäsi
instructive — —
comitative — otsoneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative otsonimme otsonimme
accusative nom. otsonimme otsonimme
gen. otsonimme
genitive otsonimme otsoniemme
partitive otsoniämme otsonejämme
inessive otsonissämme otsoneissämme
elative otsonistämme otsoneistämme
illative otsoniimme otsoneihimme
adessive otsonillämme otsoneillämme
ablative otsoniltämme otsoneiltämme
allative otsonillemme otsoneillemme
essive otsoninämme otsoneinämme
translative otsoniksemme otsoneiksemme
abessive otsonittämme otsoneittämme
instructive — —
comitative — otsoneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative otsoninne otsoninne
accusative nom. otsoninne otsoninne
gen. otsoninne
genitive otsoninne otsonienne
partitive otsoniänne otsonejänne
inessive otsonissänne otsoneissänne
elative otsonistänne otsoneistänne
illative otsoniinne otsoneihinne
adessive otsonillänne otsoneillänne
ablative otsoniltänne otsoneiltänne
allative otsonillenne otsoneillenne
essive otsoninänne otsoneinänne
translative otsoniksenne otsoneiksenne
abessive otsonittänne otsoneittänne
instructive — —
comitative — otsoneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative otsoninsä otsoninsä
accusative nom. otsoninsä otsoninsä
gen. otsoninsä
genitive otsoninsä otsoniensä
partitive otsoniään
otsoniänsä 		otsonejään
otsonejänsä
inessive otsonissään
otsonissänsä 		otsoneissään
otsoneissänsä
elative otsonistään
otsonistänsä 		otsoneistään
otsoneistänsä
illative otsoniinsä otsoneihinsä
adessive otsonillään
otsonillänsä 		otsoneillään
otsoneillänsä
ablative otsoniltään
otsoniltänsä 		otsoneiltään
otsoneiltänsä
allative otsonilleen
otsonillensä 		otsoneilleen
otsoneillensä
essive otsoninään
otsoninänsä 		otsoneinään
otsoneinänsä
translative otsonikseen
otsoniksensä 		otsoneikseen
otsoneiksensä
abessive otsonittään
otsonittänsä 		otsoneittään
otsoneittänsä
instructive — —
comitative — otsoneineen
otsoneinensä
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Noun

otsoni

  1. inflection of otso:
    1. first-person singular possessive form of nominative/genitive singular
    2. first-person singular possessive form of nominative/accusative plural

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.