päällimmäisin

Finnish

Adjective

päällimmäisin

  1. superlative degree of päällimmäinen

Declension

Inflection of päällimmäisin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative päällimmäisin päällimmäisimmät
genitive päällimmäisimmän päällimmäisimpien
päällimmäisinten
partitive päällimmäisintä päällimmäisimpiä
illative päällimmäisimpään päällimmäisimpiin
singular plural
nominative päällimmäisin päällimmäisimmät
accusative nom. päällimmäisin päällimmäisimmät
gen. päällimmäisimmän
genitive päällimmäisimmän päällimmäisimpien
päällimmäisinten
päällimmäisimpäin rare
partitive päällimmäisintä päällimmäisimpiä
inessive päällimmäisimmässä päällimmäisimmissä
elative päällimmäisimmästä päällimmäisimmistä
illative päällimmäisimpään päällimmäisimpiin
adessive päällimmäisimmällä päällimmäisimmillä
ablative päällimmäisimmältä päällimmäisimmiltä
allative päällimmäisimmälle päällimmäisimmille
essive päällimmäisimpänä päällimmäisimpinä
translative päällimmäisimmäksi päällimmäisimmiksi
abessive päällimmäisimmättä päällimmäisimmittä
instructive — päällimmäisimmin
comitative — päällimmäisimpine
Possessive forms of päällimmäisin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative päällimmäisimpäni päällimmäisimpäni
accusative nom. päällimmäisimpäni päällimmäisimpäni
gen. päällimmäisimpäni
genitive päällimmäisimpäni päällimmäisimpieni
päällimmäisinteni
päällimmäisimpäini rare
partitive päällimmäisintäni päällimmäisimpiäni
inessive päällimmäisimmässäni päällimmäisimmissäni
elative päällimmäisimmästäni päällimmäisimmistäni
illative päällimmäisimpääni päällimmäisimpiini
adessive päällimmäisimmälläni päällimmäisimmilläni
ablative päällimmäisimmältäni päällimmäisimmiltäni
allative päällimmäisimmälleni päällimmäisimmilleni
essive päällimmäisimpänäni päällimmäisimpinäni
translative päällimmäisimmäkseni päällimmäisimmikseni
abessive päällimmäisimmättäni päällimmäisimmittäni
instructive — —
comitative — päällimmäisimpineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative päällimmäisimpäsi päällimmäisimpäsi
accusative nom. päällimmäisimpäsi päällimmäisimpäsi
gen. päällimmäisimpäsi
genitive päällimmäisimpäsi päällimmäisimpiesi
päällimmäisintesi
päällimmäisimpäisi rare
partitive päällimmäisintäsi päällimmäisimpiäsi
inessive päällimmäisimmässäsi päällimmäisimmissäsi
elative päällimmäisimmästäsi päällimmäisimmistäsi
illative päällimmäisimpääsi päällimmäisimpiisi
adessive päällimmäisimmälläsi päällimmäisimmilläsi
ablative päällimmäisimmältäsi päällimmäisimmiltäsi
allative päällimmäisimmällesi päällimmäisimmillesi
essive päällimmäisimpänäsi päällimmäisimpinäsi
translative päällimmäisimmäksesi päällimmäisimmiksesi
abessive päällimmäisimmättäsi päällimmäisimmittäsi
instructive — —
comitative — päällimmäisimpinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative päällimmäisimpämme päällimmäisimpämme
accusative nom. päällimmäisimpämme päällimmäisimpämme
gen. päällimmäisimpämme
genitive päällimmäisimpämme päällimmäisimpiemme
päällimmäisintemme
päällimmäisimpäimme rare
partitive päällimmäisintämme päällimmäisimpiämme
inessive päällimmäisimmässämme päällimmäisimmissämme
elative päällimmäisimmästämme päällimmäisimmistämme
illative päällimmäisimpäämme päällimmäisimpiimme
adessive päällimmäisimmällämme päällimmäisimmillämme
ablative päällimmäisimmältämme päällimmäisimmiltämme
allative päällimmäisimmällemme päällimmäisimmillemme
essive päällimmäisimpänämme päällimmäisimpinämme
translative päällimmäisimmäksemme päällimmäisimmiksemme
abessive päällimmäisimmättämme päällimmäisimmittämme
instructive — —
comitative — päällimmäisimpinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative päällimmäisimpänne päällimmäisimpänne
accusative nom. päällimmäisimpänne päällimmäisimpänne
gen. päällimmäisimpänne
genitive päällimmäisimpänne päällimmäisimpienne
päällimmäisintenne
päällimmäisimpäinne rare
partitive päällimmäisintänne päällimmäisimpiänne
inessive päällimmäisimmässänne päällimmäisimmissänne
elative päällimmäisimmästänne päällimmäisimmistänne
illative päällimmäisimpäänne päällimmäisimpiinne
adessive päällimmäisimmällänne päällimmäisimmillänne
ablative päällimmäisimmältänne päällimmäisimmiltänne
allative päällimmäisimmällenne päällimmäisimmillenne
essive päällimmäisimpänänne päällimmäisimpinänne
translative päällimmäisimmäksenne päällimmäisimmiksenne
abessive päällimmäisimmättänne päällimmäisimmittänne
instructive — —
comitative — päällimmäisimpinenne
third-person possessor
singular plural
nominative päällimmäisimpänsä päällimmäisimpänsä
accusative nom. päällimmäisimpänsä päällimmäisimpänsä
gen. päällimmäisimpänsä
genitive päällimmäisimpänsä päällimmäisimpiensä
päällimmäisintensä
päällimmäisimpäinsä rare
partitive päällimmäisintään
päällimmäisintänsä 		päällimmäisimpiään
päällimmäisimpiänsä
inessive päällimmäisimmässään
päällimmäisimmässänsä 		päällimmäisimmissään
päällimmäisimmissänsä
elative päällimmäisimmästään
päällimmäisimmästänsä 		päällimmäisimmistään
päällimmäisimmistänsä
illative päällimmäisimpäänsä päällimmäisimpiinsä
adessive päällimmäisimmällään
päällimmäisimmällänsä 		päällimmäisimmillään
päällimmäisimmillänsä
ablative päällimmäisimmältään
päällimmäisimmältänsä 		päällimmäisimmiltään
päällimmäisimmiltänsä
allative päällimmäisimmälleen
päällimmäisimmällensä 		päällimmäisimmilleen
päällimmäisimmillensä
essive päällimmäisimpänään
päällimmäisimpänänsä 		päällimmäisimpinään
päällimmäisimpinänsä
translative päällimmäisimmäkseen
päällimmäisimmäksensä 		päällimmäisimmikseen
päällimmäisimmiksensä
abessive päällimmäisimmättään
päällimmäisimmättänsä 		päällimmäisimmittään
päällimmäisimmittänsä
instructive — —
comitative — päällimmäisimpineen
päällimmäisimpinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.