pään

See also: paan

Finnish

Noun

pään

  1. genitive singular of pää

Ingrian

Etymology 1

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpæːn/, [ˈpæːn]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpæːn/, [ˈpæːn]
  • Rhymes: -æːn
  • Hyphenation: pään

Noun

pään

  1. genitive singular of pää
  2. alternative spelling of päännä

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Noun

pään

  1. alternative spelling of päännä

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 452
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.