päivänkoite

Finnish

Etymology

päivän +‎ koite

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpæi̯ʋænˌkoi̯teˣ/, [ˈpæi̯ʋæŋˌko̞i̯t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -oite
  • Syllabification(key): päi‧vän‧koi‧te
  • Hyphenation(key): päivän‧koite

Noun

päivänkoite

  1. crack of dawn

Declension

Inflection of päivänkoite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative päivänkoite päivänkoitteet
genitive päivänkoitteen päivänkoitteiden
päivänkoitteitten
partitive päivänkoitetta päivänkoitteita
illative päivänkoitteeseen päivänkoitteisiin
päivänkoitteihin
singular plural
nominative päivänkoite päivänkoitteet
accusative nom. päivänkoite päivänkoitteet
gen. päivänkoitteen
genitive päivänkoitteen päivänkoitteiden
päivänkoitteitten
partitive päivänkoitetta päivänkoitteita
inessive päivänkoitteessa päivänkoitteissa
elative päivänkoitteesta päivänkoitteista
illative päivänkoitteeseen päivänkoitteisiin
päivänkoitteihin
adessive päivänkoitteella päivänkoitteilla
ablative päivänkoitteelta päivänkoitteilta
allative päivänkoitteelle päivänkoitteille
essive päivänkoitteena päivänkoitteina
translative päivänkoitteeksi päivänkoitteiksi
abessive päivänkoitteetta päivänkoitteitta
instructive — päivänkoittein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of päivänkoite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative päivänkoitteeni päivänkoitteeni
accusative nom. päivänkoitteeni päivänkoitteeni
gen. päivänkoitteeni
genitive päivänkoitteeni päivänkoitteideni
päivänkoitteitteni
partitive päivänkoitettani päivänkoitteitani
inessive päivänkoitteessani päivänkoitteissani
elative päivänkoitteestani päivänkoitteistani
illative päivänkoitteeseeni päivänkoitteisiini
päivänkoitteihini
adessive päivänkoitteellani päivänkoitteillani
ablative päivänkoitteeltani päivänkoitteiltani
allative päivänkoitteelleni päivänkoitteilleni
essive päivänkoitteenani päivänkoitteinani
translative päivänkoitteekseni päivänkoitteikseni
abessive päivänkoitteettani päivänkoitteittani
instructive — —
comitative — päivänkoitteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative päivänkoitteesi päivänkoitteesi
accusative nom. päivänkoitteesi päivänkoitteesi
gen. päivänkoitteesi
genitive päivänkoitteesi päivänkoitteidesi
päivänkoitteittesi
partitive päivänkoitettasi päivänkoitteitasi
inessive päivänkoitteessasi päivänkoitteissasi
elative päivänkoitteestasi päivänkoitteistasi
illative päivänkoitteeseesi päivänkoitteisiisi
päivänkoitteihisi
adessive päivänkoitteellasi päivänkoitteillasi
ablative päivänkoitteeltasi päivänkoitteiltasi
allative päivänkoitteellesi päivänkoitteillesi
essive päivänkoitteenasi päivänkoitteinasi
translative päivänkoitteeksesi päivänkoitteiksesi
abessive päivänkoitteettasi päivänkoitteittasi
instructive — —
comitative — päivänkoitteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative päivänkoitteemme päivänkoitteemme
accusative nom. päivänkoitteemme päivänkoitteemme
gen. päivänkoitteemme
genitive päivänkoitteemme päivänkoitteidemme
päivänkoitteittemme
partitive päivänkoitettamme päivänkoitteitamme
inessive päivänkoitteessamme päivänkoitteissamme
elative päivänkoitteestamme päivänkoitteistamme
illative päivänkoitteeseemme päivänkoitteisiimme
päivänkoitteihimme
adessive päivänkoitteellamme päivänkoitteillamme
ablative päivänkoitteeltamme päivänkoitteiltamme
allative päivänkoitteellemme päivänkoitteillemme
essive päivänkoitteenamme päivänkoitteinamme
translative päivänkoitteeksemme päivänkoitteiksemme
abessive päivänkoitteettamme päivänkoitteittamme
instructive — —
comitative — päivänkoitteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative päivänkoitteenne päivänkoitteenne
accusative nom. päivänkoitteenne päivänkoitteenne
gen. päivänkoitteenne
genitive päivänkoitteenne päivänkoitteidenne
päivänkoitteittenne
partitive päivänkoitettanne päivänkoitteitanne
inessive päivänkoitteessanne päivänkoitteissanne
elative päivänkoitteestanne päivänkoitteistanne
illative päivänkoitteeseenne päivänkoitteisiinne
päivänkoitteihinne
adessive päivänkoitteellanne päivänkoitteillanne
ablative päivänkoitteeltanne päivänkoitteiltanne
allative päivänkoitteellenne päivänkoitteillenne
essive päivänkoitteenanne päivänkoitteinanne
translative päivänkoitteeksenne päivänkoitteiksenne
abessive päivänkoitteettanne päivänkoitteittanne
instructive — —
comitative — päivänkoitteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative päivänkoitteensa päivänkoitteensa
accusative nom. päivänkoitteensa päivänkoitteensa
gen. päivänkoitteensa
genitive päivänkoitteensa päivänkoitteidensa
päivänkoitteittensa
partitive päivänkoitettaan
päivänkoitettansa 		päivänkoitteitaan
päivänkoitteitansa
inessive päivänkoitteessaan
päivänkoitteessansa 		päivänkoitteissaan
päivänkoitteissansa
elative päivänkoitteestaan
päivänkoitteestansa 		päivänkoitteistaan
päivänkoitteistansa
illative päivänkoitteeseensa päivänkoitteisiinsa
päivänkoitteihinsa
adessive päivänkoitteellaan
päivänkoitteellansa 		päivänkoitteillaan
päivänkoitteillansa
ablative päivänkoitteeltaan
päivänkoitteeltansa 		päivänkoitteiltaan
päivänkoitteiltansa
allative päivänkoitteelleen
päivänkoitteellensa 		päivänkoitteilleen
päivänkoitteillensa
essive päivänkoitteenaan
päivänkoitteenansa 		päivänkoitteinaan
päivänkoitteinansa
translative päivänkoitteekseen
päivänkoitteeksensa 		päivänkoitteikseen
päivänkoitteiksensa
abessive päivänkoitteettaan
päivänkoitteettansa 		päivänkoitteittaan
päivänkoitteittansa
instructive — —
comitative — päivänkoitteineen
päivänkoitteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.