| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
pakkomielteensä
|
pakkomielteensä
|
| accusative
|
nom.
|
pakkomielteensä
|
pakkomielteensä
|
| gen.
|
pakkomielteensä
|
| genitive
|
pakkomielteensä
|
pakkomielteidensä pakkomielteittensä
|
| partitive
|
pakkomiellettään pakkomiellettänsä
|
pakkomielteitään pakkomielteitänsä
|
| inessive
|
pakkomielteessään pakkomielteessänsä
|
pakkomielteissään pakkomielteissänsä
|
| elative
|
pakkomielteestään pakkomielteestänsä
|
pakkomielteistään pakkomielteistänsä
|
| illative
|
pakkomielteeseensä
|
pakkomielteisiinsä pakkomielteihinsä
|
| adessive
|
pakkomielteellään pakkomielteellänsä
|
pakkomielteillään pakkomielteillänsä
|
| ablative
|
pakkomielteeltään pakkomielteeltänsä
|
pakkomielteiltään pakkomielteiltänsä
|
| allative
|
pakkomielteelleen pakkomielteellensä
|
pakkomielteilleen pakkomielteillensä
|
| essive
|
pakkomielteenään pakkomielteenänsä
|
pakkomielteinään pakkomielteinänsä
|
| translative
|
pakkomielteekseen pakkomielteeksensä
|
pakkomielteikseen pakkomielteiksensä
|
| abessive
|
pakkomielteettään pakkomielteettänsä
|
pakkomielteittään pakkomielteittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
pakkomielteineen pakkomielteinensä
|