panteist

Romanian

Etymology

Borrowed from French panthéiste.

Noun

panteist m (plural panteiști)

  1. pantheist

Declension

Declension of panteist
singular plural
indefinite definite indefinite definite
nominative-accusative panteist panteistul panteiști panteiștii
genitive-dative panteist panteistului panteiști panteiștilor
vocative panteistule panteiștilor

Serbo-Croatian

Pronunciation

  • IPA(key): /pantěist/
  • Hyphenation: pan‧te‧ist

Noun

pantèist m anim (Cyrillic spelling пантѐист)

  1. pantheist

Declension

Declension of panteist
singular plural
nominative panteist panteisti
genitive panteista panteista
dative panteistu panteistima
accusative panteista panteiste
vocative panteiste panteisti
locative panteistu panteistima
instrumental panteistom panteistima

Swedish

Noun

panteist c

  1. a pantheist

Declension

References

Anagrams

Turkish

Etymology

Borrowed from French panthéiste.

Noun

panteist (definite accusative panteisti, plural panteistler)

  1. (philosophy) pantheist

Declension

Declension of panteist
singular plural
nominative panteist panteistler
definite accusative panteisti panteistleri
dative panteiste panteistlere
locative panteistte panteistlerde
ablative panteistten panteistlerden
genitive panteistin panteistlerin