peitin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpei̯tin/, [ˈpe̞i̯t̪in]
  • Rhymes: -eitin
  • Syllabification(key): pei‧tin
  • Hyphenation(key): pei‧tin

Etymology 1

peittää +‎ -in

Noun

peitin

  1. cover (something used to cover)
Declension
Inflection of peitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative peitin peittimet
genitive peittimen peittimien
peitinten
partitive peitintä peittimiä
illative peittimeen peittimiin
singular plural
nominative peitin peittimet
accusative nom. peitin peittimet
gen. peittimen
genitive peittimen peittimien
peitinten
partitive peitintä peittimiä
inessive peittimessä peittimissä
elative peittimestä peittimistä
illative peittimeen peittimiin
adessive peittimellä peittimillä
ablative peittimeltä peittimiltä
allative peittimelle peittimille
essive peittimenä peittiminä
translative peittimeksi peittimiksi
abessive peittimettä peittimittä
instructive — peittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of peitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative peittimeni peittimeni
accusative nom. peittimeni peittimeni
gen. peittimeni
genitive peittimeni peittimieni
peitinteni
partitive peitintäni peittimiäni
inessive peittimessäni peittimissäni
elative peittimestäni peittimistäni
illative peittimeeni peittimiini
adessive peittimelläni peittimilläni
ablative peittimeltäni peittimiltäni
allative peittimelleni peittimilleni
essive peittimenäni peittiminäni
translative peittimekseni peittimikseni
abessive peittimettäni peittimittäni
instructive — —
comitative — peittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative peittimesi peittimesi
accusative nom. peittimesi peittimesi
gen. peittimesi
genitive peittimesi peittimiesi
peitintesi
partitive peitintäsi peittimiäsi
inessive peittimessäsi peittimissäsi
elative peittimestäsi peittimistäsi
illative peittimeesi peittimiisi
adessive peittimelläsi peittimilläsi
ablative peittimeltäsi peittimiltäsi
allative peittimellesi peittimillesi
essive peittimenäsi peittiminäsi
translative peittimeksesi peittimiksesi
abessive peittimettäsi peittimittäsi
instructive — —
comitative — peittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative peittimemme peittimemme
accusative nom. peittimemme peittimemme
gen. peittimemme
genitive peittimemme peittimiemme
peitintemme
partitive peitintämme peittimiämme
inessive peittimessämme peittimissämme
elative peittimestämme peittimistämme
illative peittimeemme peittimiimme
adessive peittimellämme peittimillämme
ablative peittimeltämme peittimiltämme
allative peittimellemme peittimillemme
essive peittimenämme peittiminämme
translative peittimeksemme peittimiksemme
abessive peittimettämme peittimittämme
instructive — —
comitative — peittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative peittimenne peittimenne
accusative nom. peittimenne peittimenne
gen. peittimenne
genitive peittimenne peittimienne
peitintenne
partitive peitintänne peittimiänne
inessive peittimessänne peittimissänne
elative peittimestänne peittimistänne
illative peittimeenne peittimiinne
adessive peittimellänne peittimillänne
ablative peittimeltänne peittimiltänne
allative peittimellenne peittimillenne
essive peittimenänne peittiminänne
translative peittimeksenne peittimiksenne
abessive peittimettänne peittimittänne
instructive — —
comitative — peittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative peittimensä peittimensä
accusative nom. peittimensä peittimensä
gen. peittimensä
genitive peittimensä peittimiensä
peitintensä
partitive peitintään
peitintänsä 		peittimiään
peittimiänsä
inessive peittimessään
peittimessänsä 		peittimissään
peittimissänsä
elative peittimestään
peittimestänsä 		peittimistään
peittimistänsä
illative peittimeensä peittimiinsä
adessive peittimellään
peittimellänsä 		peittimillään
peittimillänsä
ablative peittimeltään
peittimeltänsä 		peittimiltään
peittimiltänsä
allative peittimelleen
peittimellensä 		peittimilleen
peittimillensä
essive peittimenään
peittimenänsä 		peittiminään
peittiminänsä
translative peittimekseen
peittimeksensä 		peittimikseen
peittimiksensä
abessive peittimettään
peittimettänsä 		peittimittään
peittimittänsä
instructive — —
comitative — peittimineen
peittiminensä
Derived terms
compounds

Etymology 2

Verb

peitin

  1. first-person singular past indicative of peittää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.