perusaate

Finnish

Etymology

perus- +‎ aate

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈperusˌɑːteˣ/, [ˈpe̞rus̠ˌɑ̝ːt̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑːte
  • Syllabification(key): pe‧rus‧aa‧te
  • Hyphenation(key): perus‧aate

Noun

perusaate

  1. basic principle, fundamental principle (of an ideology, a doctrine, religion, etc.)

Declension

Inflection of perusaate (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative perusaate perusaatteet
genitive perusaatteen perusaatteiden
perusaatteitten
partitive perusaatetta perusaatteita
illative perusaatteeseen perusaatteisiin
perusaatteihin
singular plural
nominative perusaate perusaatteet
accusative nom. perusaate perusaatteet
gen. perusaatteen
genitive perusaatteen perusaatteiden
perusaatteitten
partitive perusaatetta perusaatteita
inessive perusaatteessa perusaatteissa
elative perusaatteesta perusaatteista
illative perusaatteeseen perusaatteisiin
perusaatteihin
adessive perusaatteella perusaatteilla
ablative perusaatteelta perusaatteilta
allative perusaatteelle perusaatteille
essive perusaatteena perusaatteina
translative perusaatteeksi perusaatteiksi
abessive perusaatteetta perusaatteitta
instructive — perusaattein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of perusaate (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative perusaatteeni perusaatteeni
accusative nom. perusaatteeni perusaatteeni
gen. perusaatteeni
genitive perusaatteeni perusaatteideni
perusaatteitteni
partitive perusaatettani perusaatteitani
inessive perusaatteessani perusaatteissani
elative perusaatteestani perusaatteistani
illative perusaatteeseeni perusaatteisiini
perusaatteihini
adessive perusaatteellani perusaatteillani
ablative perusaatteeltani perusaatteiltani
allative perusaatteelleni perusaatteilleni
essive perusaatteenani perusaatteinani
translative perusaatteekseni perusaatteikseni
abessive perusaatteettani perusaatteittani
instructive — —
comitative — perusaatteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative perusaatteesi perusaatteesi
accusative nom. perusaatteesi perusaatteesi
gen. perusaatteesi
genitive perusaatteesi perusaatteidesi
perusaatteittesi
partitive perusaatettasi perusaatteitasi
inessive perusaatteessasi perusaatteissasi
elative perusaatteestasi perusaatteistasi
illative perusaatteeseesi perusaatteisiisi
perusaatteihisi
adessive perusaatteellasi perusaatteillasi
ablative perusaatteeltasi perusaatteiltasi
allative perusaatteellesi perusaatteillesi
essive perusaatteenasi perusaatteinasi
translative perusaatteeksesi perusaatteiksesi
abessive perusaatteettasi perusaatteittasi
instructive — —
comitative — perusaatteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative perusaatteemme perusaatteemme
accusative nom. perusaatteemme perusaatteemme
gen. perusaatteemme
genitive perusaatteemme perusaatteidemme
perusaatteittemme
partitive perusaatettamme perusaatteitamme
inessive perusaatteessamme perusaatteissamme
elative perusaatteestamme perusaatteistamme
illative perusaatteeseemme perusaatteisiimme
perusaatteihimme
adessive perusaatteellamme perusaatteillamme
ablative perusaatteeltamme perusaatteiltamme
allative perusaatteellemme perusaatteillemme
essive perusaatteenamme perusaatteinamme
translative perusaatteeksemme perusaatteiksemme
abessive perusaatteettamme perusaatteittamme
instructive — —
comitative — perusaatteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative perusaatteenne perusaatteenne
accusative nom. perusaatteenne perusaatteenne
gen. perusaatteenne
genitive perusaatteenne perusaatteidenne
perusaatteittenne
partitive perusaatettanne perusaatteitanne
inessive perusaatteessanne perusaatteissanne
elative perusaatteestanne perusaatteistanne
illative perusaatteeseenne perusaatteisiinne
perusaatteihinne
adessive perusaatteellanne perusaatteillanne
ablative perusaatteeltanne perusaatteiltanne
allative perusaatteellenne perusaatteillenne
essive perusaatteenanne perusaatteinanne
translative perusaatteeksenne perusaatteiksenne
abessive perusaatteettanne perusaatteittanne
instructive — —
comitative — perusaatteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative perusaatteensa perusaatteensa
accusative nom. perusaatteensa perusaatteensa
gen. perusaatteensa
genitive perusaatteensa perusaatteidensa
perusaatteittensa
partitive perusaatettaan
perusaatettansa 		perusaatteitaan
perusaatteitansa
inessive perusaatteessaan
perusaatteessansa 		perusaatteissaan
perusaatteissansa
elative perusaatteestaan
perusaatteestansa 		perusaatteistaan
perusaatteistansa
illative perusaatteeseensa perusaatteisiinsa
perusaatteihinsa
adessive perusaatteellaan
perusaatteellansa 		perusaatteillaan
perusaatteillansa
ablative perusaatteeltaan
perusaatteeltansa 		perusaatteiltaan
perusaatteiltansa
allative perusaatteelleen
perusaatteellensa 		perusaatteilleen
perusaatteillensa
essive perusaatteenaan
perusaatteenansa 		perusaatteinaan
perusaatteinansa
translative perusaatteekseen
perusaatteeksensa 		perusaatteikseen
perusaatteiksensa
abessive perusaatteettaan
perusaatteettansa 		perusaatteittaan
perusaatteittansa
instructive — —
comitative — perusaatteineen
perusaatteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.