perusteleminen

Finnish

Etymology

perustella +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈperusteleminen/, [ˈpe̞rus̠ˌte̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): pe‧rus‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): pe‧rus‧te‧le‧mi‧nen

Noun

perusteleminen

  1. verbal noun of perustella
    1. justifying, arguing, explaining, reasoning, basing

Declension

Inflection of perusteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative perusteleminen perustelemiset
genitive perustelemisen perustelemisten
perustelemisien
partitive perustelemista perustelemisia
illative perustelemiseen perustelemisiin
singular plural
nominative perusteleminen perustelemiset
accusative nom. perusteleminen perustelemiset
gen. perustelemisen
genitive perustelemisen perustelemisten
perustelemisien
partitive perustelemista perustelemisia
inessive perustelemisessa perustelemisissa
elative perustelemisesta perustelemisista
illative perustelemiseen perustelemisiin
adessive perustelemisella perustelemisilla
ablative perustelemiselta perustelemisilta
allative perustelemiselle perustelemisille
essive perustelemisena perustelemisina
translative perustelemiseksi perustelemisiksi
abessive perustelemisetta perustelemisitta
instructive — perustelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of perusteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative perustelemiseni perustelemiseni
accusative nom. perustelemiseni perustelemiseni
gen. perustelemiseni
genitive perustelemiseni perustelemisteni
perustelemisieni
partitive perustelemistani perustelemisiani
inessive perustelemisessani perustelemisissani
elative perustelemisestani perustelemisistani
illative perustelemiseeni perustelemisiini
adessive perustelemisellani perustelemisillani
ablative perustelemiseltani perustelemisiltani
allative perustelemiselleni perustelemisilleni
essive perustelemisenani perustelemisinani
translative perustelemisekseni perustelemisikseni
abessive perustelemisettani perustelemisittani
instructive — —
comitative — perustelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative perustelemisesi perustelemisesi
accusative nom. perustelemisesi perustelemisesi
gen. perustelemisesi
genitive perustelemisesi perustelemistesi
perustelemisiesi
partitive perustelemistasi perustelemisiasi
inessive perustelemisessasi perustelemisissasi
elative perustelemisestasi perustelemisistasi
illative perustelemiseesi perustelemisiisi
adessive perustelemisellasi perustelemisillasi
ablative perustelemiseltasi perustelemisiltasi
allative perustelemisellesi perustelemisillesi
essive perustelemisenasi perustelemisinasi
translative perustelemiseksesi perustelemisiksesi
abessive perustelemisettasi perustelemisittasi
instructive — —
comitative — perustelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative perustelemisemme perustelemisemme
accusative nom. perustelemisemme perustelemisemme
gen. perustelemisemme
genitive perustelemisemme perustelemistemme
perustelemisiemme
partitive perustelemistamme perustelemisiamme
inessive perustelemisessamme perustelemisissamme
elative perustelemisestamme perustelemisistamme
illative perustelemiseemme perustelemisiimme
adessive perustelemisellamme perustelemisillamme
ablative perustelemiseltamme perustelemisiltamme
allative perustelemisellemme perustelemisillemme
essive perustelemisenamme perustelemisinamme
translative perustelemiseksemme perustelemisiksemme
abessive perustelemisettamme perustelemisittamme
instructive — —
comitative — perustelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative perustelemisenne perustelemisenne
accusative nom. perustelemisenne perustelemisenne
gen. perustelemisenne
genitive perustelemisenne perustelemistenne
perustelemisienne
partitive perustelemistanne perustelemisianne
inessive perustelemisessanne perustelemisissanne
elative perustelemisestanne perustelemisistanne
illative perustelemiseenne perustelemisiinne
adessive perustelemisellanne perustelemisillanne
ablative perustelemiseltanne perustelemisiltanne
allative perustelemisellenne perustelemisillenne
essive perustelemisenanne perustelemisinanne
translative perustelemiseksenne perustelemisiksenne
abessive perustelemisettanne perustelemisittanne
instructive — —
comitative — perustelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative perustelemisensa perustelemisensa
accusative nom. perustelemisensa perustelemisensa
gen. perustelemisensa
genitive perustelemisensa perustelemistensa
perustelemisiensa
partitive perustelemistaan
perustelemistansa 		perustelemisiaan
perustelemisiansa
inessive perustelemisessaan
perustelemisessansa 		perustelemisissaan
perustelemisissansa
elative perustelemisestaan
perustelemisestansa 		perustelemisistaan
perustelemisistansa
illative perustelemiseensa perustelemisiinsa
adessive perustelemisellaan
perustelemisellansa 		perustelemisillaan
perustelemisillansa
ablative perustelemiseltaan
perustelemiseltansa 		perustelemisiltaan
perustelemisiltansa
allative perustelemiselleen
perustelemisellensa 		perustelemisilleen
perustelemisillensa
essive perustelemisenaan
perustelemisenansa 		perustelemisinaan
perustelemisinansa
translative perustelemisekseen
perustelemiseksensa 		perustelemisikseen
perustelemisiksensa
abessive perustelemisettaan
perustelemisettansa 		perustelemisittaan
perustelemisittansa
instructive — —
comitative — perustelemisineen
perustelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.