pienkaupunki

Finnish

Etymology

pien- +‎ kaupunki

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpie̯nˌkɑu̯puŋki/, [ˈpie̞̯ŋˌkɑ̝u̯puŋk̟i]
  • Rhymes: -ɑupuŋki
  • Syllabification(key): pien‧kau‧pun‧ki
  • Hyphenation(key): pien‧kaupun‧ki

Noun

pienkaupunki

  1. (small) town (a settlement larger than a village but smaller than a large city)

Declension

Inflection of pienkaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative pienkaupunki pienkaupungit
genitive pienkaupungin pienkaupunkien
partitive pienkaupunkia pienkaupunkeja
illative pienkaupunkiin pienkaupunkeihin
singular plural
nominative pienkaupunki pienkaupungit
accusative nom. pienkaupunki pienkaupungit
gen. pienkaupungin
genitive pienkaupungin pienkaupunkien
partitive pienkaupunkia pienkaupunkeja
inessive pienkaupungissa pienkaupungeissa
elative pienkaupungista pienkaupungeista
illative pienkaupunkiin pienkaupunkeihin
adessive pienkaupungilla pienkaupungeilla
ablative pienkaupungilta pienkaupungeilta
allative pienkaupungille pienkaupungeille
essive pienkaupunkina pienkaupunkeina
translative pienkaupungiksi pienkaupungeiksi
abessive pienkaupungitta pienkaupungeitta
instructive — pienkaupungein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pienkaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pienkaupunkini pienkaupunkini
accusative nom. pienkaupunkini pienkaupunkini
gen. pienkaupunkini
genitive pienkaupunkini pienkaupunkieni
partitive pienkaupunkiani pienkaupunkejani
inessive pienkaupungissani pienkaupungeissani
elative pienkaupungistani pienkaupungeistani
illative pienkaupunkiini pienkaupunkeihini
adessive pienkaupungillani pienkaupungeillani
ablative pienkaupungiltani pienkaupungeiltani
allative pienkaupungilleni pienkaupungeilleni
essive pienkaupunkinani pienkaupunkeinani
translative pienkaupungikseni pienkaupungeikseni
abessive pienkaupungittani pienkaupungeittani
instructive — —
comitative — pienkaupunkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pienkaupunkisi pienkaupunkisi
accusative nom. pienkaupunkisi pienkaupunkisi
gen. pienkaupunkisi
genitive pienkaupunkisi pienkaupunkiesi
partitive pienkaupunkiasi pienkaupunkejasi
inessive pienkaupungissasi pienkaupungeissasi
elative pienkaupungistasi pienkaupungeistasi
illative pienkaupunkiisi pienkaupunkeihisi
adessive pienkaupungillasi pienkaupungeillasi
ablative pienkaupungiltasi pienkaupungeiltasi
allative pienkaupungillesi pienkaupungeillesi
essive pienkaupunkinasi pienkaupunkeinasi
translative pienkaupungiksesi pienkaupungeiksesi
abessive pienkaupungittasi pienkaupungeittasi
instructive — —
comitative — pienkaupunkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pienkaupunkimme pienkaupunkimme
accusative nom. pienkaupunkimme pienkaupunkimme
gen. pienkaupunkimme
genitive pienkaupunkimme pienkaupunkiemme
partitive pienkaupunkiamme pienkaupunkejamme
inessive pienkaupungissamme pienkaupungeissamme
elative pienkaupungistamme pienkaupungeistamme
illative pienkaupunkiimme pienkaupunkeihimme
adessive pienkaupungillamme pienkaupungeillamme
ablative pienkaupungiltamme pienkaupungeiltamme
allative pienkaupungillemme pienkaupungeillemme
essive pienkaupunkinamme pienkaupunkeinamme
translative pienkaupungiksemme pienkaupungeiksemme
abessive pienkaupungittamme pienkaupungeittamme
instructive — —
comitative — pienkaupunkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pienkaupunkinne pienkaupunkinne
accusative nom. pienkaupunkinne pienkaupunkinne
gen. pienkaupunkinne
genitive pienkaupunkinne pienkaupunkienne
partitive pienkaupunkianne pienkaupunkejanne
inessive pienkaupungissanne pienkaupungeissanne
elative pienkaupungistanne pienkaupungeistanne
illative pienkaupunkiinne pienkaupunkeihinne
adessive pienkaupungillanne pienkaupungeillanne
ablative pienkaupungiltanne pienkaupungeiltanne
allative pienkaupungillenne pienkaupungeillenne
essive pienkaupunkinanne pienkaupunkeinanne
translative pienkaupungiksenne pienkaupungeiksenne
abessive pienkaupungittanne pienkaupungeittanne
instructive — —
comitative — pienkaupunkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative pienkaupunkinsa pienkaupunkinsa
accusative nom. pienkaupunkinsa pienkaupunkinsa
gen. pienkaupunkinsa
genitive pienkaupunkinsa pienkaupunkiensa
partitive pienkaupunkiaan
pienkaupunkiansa 		pienkaupunkejaan
pienkaupunkejansa
inessive pienkaupungissaan
pienkaupungissansa 		pienkaupungeissaan
pienkaupungeissansa
elative pienkaupungistaan
pienkaupungistansa 		pienkaupungeistaan
pienkaupungeistansa
illative pienkaupunkiinsa pienkaupunkeihinsa
adessive pienkaupungillaan
pienkaupungillansa 		pienkaupungeillaan
pienkaupungeillansa
ablative pienkaupungiltaan
pienkaupungiltansa 		pienkaupungeiltaan
pienkaupungeiltansa
allative pienkaupungilleen
pienkaupungillensa 		pienkaupungeilleen
pienkaupungeillensa
essive pienkaupunkinaan
pienkaupunkinansa 		pienkaupunkeinaan
pienkaupunkeinansa
translative pienkaupungikseen
pienkaupungiksensa 		pienkaupungeikseen
pienkaupungeiksensa
abessive pienkaupungittaan
pienkaupungittansa 		pienkaupungeittaan
pienkaupungeittansa
instructive — —
comitative — pienkaupunkeineen
pienkaupunkeinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.