pihlajain

Ingrian

Etymology

From pihlaja (“rowan”) +‎ -in. Akin to Finnish pihlajainen.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpihlɑjɑi̯ne/, [ˈpihɫəjəi̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpihlɑjɑi̯n/, [ˈpihɫɑjɑi̯n]
  • Rhymes: -ihlɑjɑi̯n
  • Hyphenation: pih‧la‧jain

Adjective

pihlajain (comparative pihlajaisemp)

  1. made of rowan

Declension

Declension of pihlajain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative pihlajain pihlajaiset
genitive pihlajaisen pihlajaisiin
partitive pihlajaista, pihlajaist pihlajaisia
illative pihlajaisee pihlajaisii
inessive pihlajaisees pihlajaisiis
elative pihlajaisest pihlajaisist
allative pihlajaiselle pihlajaisille
adessive pihlajaiseel pihlajaisiil
ablative pihlajaiselt pihlajaisilt
translative pihlajaiseks pihlajaisiks
essive pihlajaisenna, pihlajaiseen pihlajaisinna, pihlajaisiin
exessive1) pihlajaisent pihlajaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 406
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.