pilkallaan
Finnish
Etymology
The adessive singular of pilkka (pilkalla) with a possessive suffix.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈpilkɑlːɑːn/, [ˈpilkɑ̝lːɑ̝ːn]
- Rhymes: -ilkɑlːɑːn
- Syllabification(key): pil‧kal‧laan
- Hyphenation(key): pil‧kal‧laan
Adverb
pilkallaan
Inflection
| Personal/possessive forms of pilkallaan | ||
|---|---|---|
| no possessor | — | |
| possessor | singular | plural |
| 1st person | pilkallani | pilkallamme |
| 2nd person | pilkallasi | pilkallanne |
| 3rd person | pilkallaan pilkallansa | |
Further reading
- “pilkallaan”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023