pirkkalainen

See also: Pirkkalainen

Finnish

Etymology

Pirkkala +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpirkːɑlɑi̯nen/, [ˈpirkːɑ̝ˌlɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): pirk‧ka‧lai‧nen
  • Hyphenation(key): pirk‧ka‧lai‧nen

Noun

pirkkalainen

  1. (historical) birkarl (member of a group of Finnic origin that controlled taxation and commerce in central Lappmarken in Sweden from the 13th to the 17th century)

Declension

Inflection of pirkkalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative pirkkalainen pirkkalaiset
genitive pirkkalaisen pirkkalaisten
pirkkalaisien
partitive pirkkalaista pirkkalaisia
illative pirkkalaiseen pirkkalaisiin
singular plural
nominative pirkkalainen pirkkalaiset
accusative nom. pirkkalainen pirkkalaiset
gen. pirkkalaisen
genitive pirkkalaisen pirkkalaisten
pirkkalaisien
partitive pirkkalaista pirkkalaisia
inessive pirkkalaisessa pirkkalaisissa
elative pirkkalaisesta pirkkalaisista
illative pirkkalaiseen pirkkalaisiin
adessive pirkkalaisella pirkkalaisilla
ablative pirkkalaiselta pirkkalaisilta
allative pirkkalaiselle pirkkalaisille
essive pirkkalaisena pirkkalaisina
translative pirkkalaiseksi pirkkalaisiksi
abessive pirkkalaisetta pirkkalaisitta
instructive — pirkkalaisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pirkkalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pirkkalaiseni pirkkalaiseni
accusative nom. pirkkalaiseni pirkkalaiseni
gen. pirkkalaiseni
genitive pirkkalaiseni pirkkalaisteni
pirkkalaisieni
partitive pirkkalaistani pirkkalaisiani
inessive pirkkalaisessani pirkkalaisissani
elative pirkkalaisestani pirkkalaisistani
illative pirkkalaiseeni pirkkalaisiini
adessive pirkkalaisellani pirkkalaisillani
ablative pirkkalaiseltani pirkkalaisiltani
allative pirkkalaiselleni pirkkalaisilleni
essive pirkkalaisenani pirkkalaisinani
translative pirkkalaisekseni pirkkalaisikseni
abessive pirkkalaisettani pirkkalaisittani
instructive — —
comitative — pirkkalaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pirkkalaisesi pirkkalaisesi
accusative nom. pirkkalaisesi pirkkalaisesi
gen. pirkkalaisesi
genitive pirkkalaisesi pirkkalaistesi
pirkkalaisiesi
partitive pirkkalaistasi pirkkalaisiasi
inessive pirkkalaisessasi pirkkalaisissasi
elative pirkkalaisestasi pirkkalaisistasi
illative pirkkalaiseesi pirkkalaisiisi
adessive pirkkalaisellasi pirkkalaisillasi
ablative pirkkalaiseltasi pirkkalaisiltasi
allative pirkkalaisellesi pirkkalaisillesi
essive pirkkalaisenasi pirkkalaisinasi
translative pirkkalaiseksesi pirkkalaisiksesi
abessive pirkkalaisettasi pirkkalaisittasi
instructive — —
comitative — pirkkalaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pirkkalaisemme pirkkalaisemme
accusative nom. pirkkalaisemme pirkkalaisemme
gen. pirkkalaisemme
genitive pirkkalaisemme pirkkalaistemme
pirkkalaisiemme
partitive pirkkalaistamme pirkkalaisiamme
inessive pirkkalaisessamme pirkkalaisissamme
elative pirkkalaisestamme pirkkalaisistamme
illative pirkkalaiseemme pirkkalaisiimme
adessive pirkkalaisellamme pirkkalaisillamme
ablative pirkkalaiseltamme pirkkalaisiltamme
allative pirkkalaisellemme pirkkalaisillemme
essive pirkkalaisenamme pirkkalaisinamme
translative pirkkalaiseksemme pirkkalaisiksemme
abessive pirkkalaisettamme pirkkalaisittamme
instructive — —
comitative — pirkkalaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pirkkalaisenne pirkkalaisenne
accusative nom. pirkkalaisenne pirkkalaisenne
gen. pirkkalaisenne
genitive pirkkalaisenne pirkkalaistenne
pirkkalaisienne
partitive pirkkalaistanne pirkkalaisianne
inessive pirkkalaisessanne pirkkalaisissanne
elative pirkkalaisestanne pirkkalaisistanne
illative pirkkalaiseenne pirkkalaisiinne
adessive pirkkalaisellanne pirkkalaisillanne
ablative pirkkalaiseltanne pirkkalaisiltanne
allative pirkkalaisellenne pirkkalaisillenne
essive pirkkalaisenanne pirkkalaisinanne
translative pirkkalaiseksenne pirkkalaisiksenne
abessive pirkkalaisettanne pirkkalaisittanne
instructive — —
comitative — pirkkalaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative pirkkalaisensa pirkkalaisensa
accusative nom. pirkkalaisensa pirkkalaisensa
gen. pirkkalaisensa
genitive pirkkalaisensa pirkkalaistensa
pirkkalaisiensa
partitive pirkkalaistaan
pirkkalaistansa 		pirkkalaisiaan
pirkkalaisiansa
inessive pirkkalaisessaan
pirkkalaisessansa 		pirkkalaisissaan
pirkkalaisissansa
elative pirkkalaisestaan
pirkkalaisestansa 		pirkkalaisistaan
pirkkalaisistansa
illative pirkkalaiseensa pirkkalaisiinsa
adessive pirkkalaisellaan
pirkkalaisellansa 		pirkkalaisillaan
pirkkalaisillansa
ablative pirkkalaiseltaan
pirkkalaiseltansa 		pirkkalaisiltaan
pirkkalaisiltansa
allative pirkkalaiselleen
pirkkalaisellensa 		pirkkalaisilleen
pirkkalaisillensa
essive pirkkalaisenaan
pirkkalaisenansa 		pirkkalaisinaan
pirkkalaisinansa
translative pirkkalaisekseen
pirkkalaiseksensa 		pirkkalaisikseen
pirkkalaisiksensa
abessive pirkkalaisettaan
pirkkalaisettansa 		pirkkalaisittaan
pirkkalaisittansa
instructive — —
comitative — pirkkalaisineen
pirkkalaisinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.