pocivoittaa

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian потчевать (potčevatʹ).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpot͡ʃiʋoi̯tːɑː/, [ˈpo̞t͡ʃiˌʋo̞i̯tːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpot͡ʃiʋoi̯tːɑː/, [ˈpo̞t͡ʃiˌʋo̞i̯tːɑː]
  • Rhymes: -oi̯tːɑː
  • Hyphenation: po‧ci‧voit‧taa

Verb

pocivoittaa

  1. (transitive) to give as a treat
    • 1934, V. I. Junus, Lukukirja inkeroisia oppikoteja vart (neljäs klassa), Leningrad: Riikin Izdatelstvo Kirja, page 8:
      Siint ajast pappi hylkäis pocivoittamast trengille yhel kerraal suurust, lounatta ja iltaist.
      Ever since, the priest stopped treating the farmhand at once with breakfast, lunch and dinner.

Conjugation

Conjugation of pocivoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular pocivoitan en pocivoita 1st singular oon pocivoittant, oon pocivoittanut en oo pocivoittant, en oo pocivoittanut
2nd singular pocivoitat et pocivoita 2nd singular oot pocivoittant, oot pocivoittanut et oo pocivoittant, et oo pocivoittanut
3rd singular pocivoittaa ei pocivoita 3rd singular ono pocivoittant, ono pocivoittanut ei oo pocivoittant, ei oo pocivoittanut
1st plural pocivoitamma emmä pocivoita 1st plural oomma pocivoittaneet emmä oo pocivoittaneet
2nd plural pocivoitatta että pocivoita 2nd plural ootta pocivoittaneet että oo pocivoittaneet
3rd plural pocivoittaat1), pocivoittavat2), pocivoitetaa evät pocivoita, ei pocivoiteta 3rd plural ovat pocivoittaneet evät oo pocivoittaneet, ei oo pocivoitettu
impersonal pocivoitetaa ei pocivoiteta impersonal ono pocivoitettu ei oo pocivoitettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular pocivoitin en pocivoittant, en pocivoittanut 1st singular olin pocivoittant, olin pocivoittanut en olt pocivoittant, en olt pocivoittanut
2nd singular pocivoitit et pocivoittant, et pocivoittanut 2nd singular olit pocivoittant, olit pocivoittanut et olt pocivoittant, et olt pocivoittanut
3rd singular pocivoitti ei pocivoittant, ei pocivoittanut 3rd singular oli pocivoittant, oli pocivoittanut ei olt pocivoittant, ei olt pocivoittanut
1st plural pocivoitimma emmä pocivoittaneet 1st plural olimma pocivoittaneet emmä olleet pocivoittaneet
2nd plural pocivoititta että pocivoittaneet 2nd plural olitta pocivoittaneet että olleet pocivoittaneet
3rd plural pocivoittiit1), pocivoittivat2), pocivoitettii evät pocivoittaneet, ei pocivoitettu 3rd plural olivat pocivoittaneet evät olleet pocivoittaneet, ei olt pocivoitettu
impersonal pocivoitettii ei pocivoitettu impersonal oli pocivoitettu ei olt pocivoitettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular pocivoittaisin en pocivoittais 1st singular olisin pocivoittant, olisin pocivoittanut en olis pocivoittant, en olis pocivoittanut
2nd singular pocivoittaisit, pocivoittaist1) et pocivoittais 2nd singular olisit pocivoittant, olisit pocivoittanut et olis pocivoittant, et olis pocivoittanut
3rd singular pocivoittais ei pocivoittais 3rd singular olis pocivoittant, olis pocivoittanut ei olis pocivoittant, ei olis pocivoittanut
1st plural pocivoittaisimma emmä pocivoittais 1st plural olisimma pocivoittaneet emmä olis pocivoittaneet
2nd plural pocivoittaisitta että pocivoittais 2nd plural olisitta pocivoittaneet että olis pocivoittaneet
3rd plural pocivoittaisiit1), pocivoittaisivat2), pocivoitettais evät pocivoittais, ei pocivoitettais 3rd plural olisivat pocivoittaneet evät olis pocivoittaneet, ei olis pocivoitettu
impersonal pocivoitettais ei pocivoitettais impersonal olis pocivoitettu ei olis pocivoitettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular pocivoita elä pocivoita 2nd singular oo pocivoittant, oo pocivoittanut elä oo pocivoittant, elä oo pocivoittanut
3rd singular pocivoittakoo elköö pocivoittako 3rd singular olkoo pocivoittant, olkoo pocivoittanut elköö olko pocivoittant, elköö olko pocivoittanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural pocivoittakaa elkää pocivoittako 2nd plural olkaa pocivoittaneet elkää olko pocivoittaneet
3rd plural pocivoittakoot elkööt pocivoittako, elköö pocivoitettako 3rd plural olkoot pocivoittaneet elkööt olko pocivoittaneet, elköö olko pocivoitettu
impersonal pocivoitettakkoo elköö pocivoitettako impersonal olkoo pocivoitettu elköö olko pocivoitettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular pocivoittanen en pocivoittane
2nd singular pocivoittanet et pocivoittane
3rd singular pocivoittanoo ei pocivoittane
1st plural pocivoittanemma emmä pocivoittane
2nd plural pocivoittanetta että pocivoittane
3rd plural pocivoittanoot evät pocivoittane, ei pocivoitettane
impersonal pocivoitettannoo ei pocivoitettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st pocivoittaa present pocivoittava pocivoitettava
2nd inessive pocivoittajees past pocivoittant, pocivoittanut pocivoitettu
instructive pocivoittaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (pocivoittakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative pocivoittamaa
inessive pocivoittamaas
elative pocivoittamast
abessive pocivoittamata
4th nominative pocivoittamiin
partitive pocivoittamista, pocivoittamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 426
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.