poikkeus

See also: Poikkeus

Finnish

Etymology

poiketa +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpoi̯kːeus/, [ˈpo̞i̯kːe̞us̠]
  • Rhymes: -oikːeus
  • Syllabification(key): poik‧ke‧us
  • Hyphenation(key): poik‧ke‧us

Noun

poikkeus

  1. exception, anomaly (deviation from a rule or from what is regarded as normal) [with illative ‘to’; or with elative ‘from’]
    tehdä poikkeus ― to make an exception, to except, exclude
    Poikkeus vahvistaa säännön.
    The exception proves the rule.
    Yhdysvaltain perustuslain kolmastoista lisäys on poistanut orjuuden, mutta sallinut yhden merkittävän poikkeuksen: orjuus säilyi sallittuna rangaistuksena rikoksesta.
    The Thirteenth Amendment to the United States Constitution had abolished slavery but allowed one major exception: slavery remained appropriate as punishment for a crime.
  2. anomaly, abnormality, exception, deviant, outlier (something or someone that is strange or unusual) [with elative ‘from’]
    Kuten kuvaaja näyttää, maaliskuun myynti on poikkeus.
    As the graph shows, the March sales trend is the deviant.
  3. (programming) exception

Declension

Inflection of poikkeus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative poikkeus poikkeukset
genitive poikkeuksen poikkeusten
poikkeuksien
partitive poikkeusta poikkeuksia
illative poikkeukseen poikkeuksiin
singular plural
nominative poikkeus poikkeukset
accusative nom. poikkeus poikkeukset
gen. poikkeuksen
genitive poikkeuksen poikkeusten
poikkeuksien
partitive poikkeusta poikkeuksia
inessive poikkeuksessa poikkeuksissa
elative poikkeuksesta poikkeuksista
illative poikkeukseen poikkeuksiin
adessive poikkeuksella poikkeuksilla
ablative poikkeukselta poikkeuksilta
allative poikkeukselle poikkeuksille
essive poikkeuksena poikkeuksina
translative poikkeukseksi poikkeuksiksi
abessive poikkeuksetta poikkeuksitta
instructive — poikkeuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of poikkeus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative poikkeukseni poikkeukseni
accusative nom. poikkeukseni poikkeukseni
gen. poikkeukseni
genitive poikkeukseni poikkeusteni
poikkeuksieni
partitive poikkeustani poikkeuksiani
inessive poikkeuksessani poikkeuksissani
elative poikkeuksestani poikkeuksistani
illative poikkeukseeni poikkeuksiini
adessive poikkeuksellani poikkeuksillani
ablative poikkeukseltani poikkeuksiltani
allative poikkeukselleni poikkeuksilleni
essive poikkeuksenani poikkeuksinani
translative poikkeuksekseni poikkeuksikseni
abessive poikkeuksettani poikkeuksittani
instructive — —
comitative — poikkeuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative poikkeuksesi poikkeuksesi
accusative nom. poikkeuksesi poikkeuksesi
gen. poikkeuksesi
genitive poikkeuksesi poikkeustesi
poikkeuksiesi
partitive poikkeustasi poikkeuksiasi
inessive poikkeuksessasi poikkeuksissasi
elative poikkeuksestasi poikkeuksistasi
illative poikkeukseesi poikkeuksiisi
adessive poikkeuksellasi poikkeuksillasi
ablative poikkeukseltasi poikkeuksiltasi
allative poikkeuksellesi poikkeuksillesi
essive poikkeuksenasi poikkeuksinasi
translative poikkeukseksesi poikkeuksiksesi
abessive poikkeuksettasi poikkeuksittasi
instructive — —
comitative — poikkeuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative poikkeuksemme poikkeuksemme
accusative nom. poikkeuksemme poikkeuksemme
gen. poikkeuksemme
genitive poikkeuksemme poikkeustemme
poikkeuksiemme
partitive poikkeustamme poikkeuksiamme
inessive poikkeuksessamme poikkeuksissamme
elative poikkeuksestamme poikkeuksistamme
illative poikkeukseemme poikkeuksiimme
adessive poikkeuksellamme poikkeuksillamme
ablative poikkeukseltamme poikkeuksiltamme
allative poikkeuksellemme poikkeuksillemme
essive poikkeuksenamme poikkeuksinamme
translative poikkeukseksemme poikkeuksiksemme
abessive poikkeuksettamme poikkeuksittamme
instructive — —
comitative — poikkeuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative poikkeuksenne poikkeuksenne
accusative nom. poikkeuksenne poikkeuksenne
gen. poikkeuksenne
genitive poikkeuksenne poikkeustenne
poikkeuksienne
partitive poikkeustanne poikkeuksianne
inessive poikkeuksessanne poikkeuksissanne
elative poikkeuksestanne poikkeuksistanne
illative poikkeukseenne poikkeuksiinne
adessive poikkeuksellanne poikkeuksillanne
ablative poikkeukseltanne poikkeuksiltanne
allative poikkeuksellenne poikkeuksillenne
essive poikkeuksenanne poikkeuksinanne
translative poikkeukseksenne poikkeuksiksenne
abessive poikkeuksettanne poikkeuksittanne
instructive — —
comitative — poikkeuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative poikkeuksensa poikkeuksensa
accusative nom. poikkeuksensa poikkeuksensa
gen. poikkeuksensa
genitive poikkeuksensa poikkeustensa
poikkeuksiensa
partitive poikkeustaan
poikkeustansa 		poikkeuksiaan
poikkeuksiansa
inessive poikkeuksessaan
poikkeuksessansa 		poikkeuksissaan
poikkeuksissansa
elative poikkeuksestaan
poikkeuksestansa 		poikkeuksistaan
poikkeuksistansa
illative poikkeukseensa poikkeuksiinsa
adessive poikkeuksellaan
poikkeuksellansa 		poikkeuksillaan
poikkeuksillansa
ablative poikkeukseltaan
poikkeukseltansa 		poikkeuksiltaan
poikkeuksiltansa
allative poikkeukselleen
poikkeuksellensa 		poikkeuksilleen
poikkeuksillensa
essive poikkeuksenaan
poikkeuksenansa 		poikkeuksinaan
poikkeuksinansa
translative poikkeuksekseen
poikkeukseksensa 		poikkeuksikseen
poikkeuksiksensa
abessive poikkeuksettaan
poikkeuksettansa 		poikkeuksittaan
poikkeuksittansa
instructive — —
comitative — poikkeuksineen
poikkeuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.