poikkinain

Ingrian

Etymology

From poikki (“broken”) +‎ -nain. Akin to Finnish poikkinainen.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpoi̯kːinɑi̯ne/, [ˈpo̞i̯kːĭnəi̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpoi̯kːinɑi̯n/, [ˈpo̞i̯kːinɑi̯n]
  • Rhymes: -oi̯kːinɑi̯n
  • Hyphenation: poik‧ki‧nain

Adjective

poikkinain (comparative poikkinaisemp)

  1. broken

Declension

Declension of poikkinain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative poikkinain poikkinaiset
genitive poikkinaisen poikkinaisiin
partitive poikkinaista, poikkinaist poikkinaisia
illative poikkinaisee poikkinaisii
inessive poikkinaisees poikkinaisiis
elative poikkinaisest poikkinaisist
allative poikkinaiselle poikkinaisille
adessive poikkinaiseel poikkinaisiil
ablative poikkinaiselt poikkinaisilt
translative poikkinaiseks poikkinaisiks
essive poikkinaisenna, poikkinaiseen poikkinaisinna, poikkinaisiin
exessive1) poikkinaisent poikkinaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 420
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.