poikkipako

Ingrian

Etymology

From poikki (“broken”) +‎ pako (“flight”).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpoi̯kːiˌpɑko/, [ˈpo̞i̯kːĭˌpɑko̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpoi̯kːiˌpɑko/, [ˈpo̞i̯kːiˌb̥ɑɡ̊o̞]
  • Rhymes: -ɑko
  • Hyphenation: poik‧ki‧pa‧ko

Noun

poikkipako

  1. a hole in a seine made by cutting or breaking one of its threads

Declension

Declension of poikkipako (type 4/koivu, k- gradation, gemination)
singular plural
nominative poikkipako poikkipaot
genitive poikkipaon poikkipakkoin, poikkipakoloin
partitive poikkipakkoa poikkipakoja, poikkipakoloja
illative poikkipakkoo poikkipakkoi, poikkipakoloihe
inessive poikkipaos poikkipaois, poikkipakolois
elative poikkipaost poikkipaoist, poikkipakoloist
allative poikkipaolle poikkipaoille, poikkipakoloille
adessive poikkipaol poikkipaoil, poikkipakoloil
ablative poikkipaolt poikkipaoilt, poikkipakoloilt
translative poikkipaoks poikkipaoiks, poikkipakoloiks
essive poikkipakonna, poikkipakkoon poikkipakoinna, poikkipakoloinna, poikkipakkoin, poikkipakoloin
exessive1) poikkipakont poikkipakoint, poikkipakoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 420
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.