| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
prokuuravaltuutuksensa
|
prokuuravaltuutuksensa
|
| accusative
|
nom.
|
prokuuravaltuutuksensa
|
prokuuravaltuutuksensa
|
| gen.
|
prokuuravaltuutuksensa
|
| genitive
|
prokuuravaltuutuksensa
|
prokuuravaltuutustensa prokuuravaltuutuksiensa
|
| partitive
|
prokuuravaltuutustaan prokuuravaltuutustansa
|
prokuuravaltuutuksiaan prokuuravaltuutuksiansa
|
| inessive
|
prokuuravaltuutuksessaan prokuuravaltuutuksessansa
|
prokuuravaltuutuksissaan prokuuravaltuutuksissansa
|
| elative
|
prokuuravaltuutuksestaan prokuuravaltuutuksestansa
|
prokuuravaltuutuksistaan prokuuravaltuutuksistansa
|
| illative
|
prokuuravaltuutukseensa
|
prokuuravaltuutuksiinsa
|
| adessive
|
prokuuravaltuutuksellaan prokuuravaltuutuksellansa
|
prokuuravaltuutuksillaan prokuuravaltuutuksillansa
|
| ablative
|
prokuuravaltuutukseltaan prokuuravaltuutukseltansa
|
prokuuravaltuutuksiltaan prokuuravaltuutuksiltansa
|
| allative
|
prokuuravaltuutukselleen prokuuravaltuutuksellensa
|
prokuuravaltuutuksilleen prokuuravaltuutuksillensa
|
| essive
|
prokuuravaltuutuksenaan prokuuravaltuutuksenansa
|
prokuuravaltuutuksinaan prokuuravaltuutuksinansa
|
| translative
|
prokuuravaltuutuksekseen prokuuravaltuutukseksensa
|
prokuuravaltuutuksikseen prokuuravaltuutuksiksensa
|
| abessive
|
prokuuravaltuutuksettaan prokuuravaltuutuksettansa
|
prokuuravaltuutuksittaan prokuuravaltuutuksittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
prokuuravaltuutuksineen prokuuravaltuutuksinensa
|