räpätti

See also: Rapatti

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈræpætːi/, [ˈræpæt̪ːi]
  • Rhymes: -æpætːi
  • Syllabification(key): rä‧pät‧ti
  • Hyphenation(key): rä‧pät‧ti

Etymology 1

räpättää +‎ -i

Noun

räpätti

  1. device (often a playing card) installed on the wheel of a bicycle to produce a rattling sound
Declension
Inflection of räpätti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative räpätti räpätit
genitive räpätin räpättien
partitive räpättiä räpättejä
illative räpättiin räpätteihin
singular plural
nominative räpätti räpätit
accusative nom. räpätti räpätit
gen. räpätin
genitive räpätin räpättien
partitive räpättiä räpättejä
inessive räpätissä räpäteissä
elative räpätistä räpäteistä
illative räpättiin räpätteihin
adessive räpätillä räpäteillä
ablative räpätiltä räpäteiltä
allative räpätille räpäteille
essive räpättinä räpätteinä
translative räpätiksi räpäteiksi
abessive räpätittä räpäteittä
instructive — räpätein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of räpätti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative räpättini räpättini
accusative nom. räpättini räpättini
gen. räpättini
genitive räpättini räpättieni
partitive räpättiäni räpättejäni
inessive räpätissäni räpäteissäni
elative räpätistäni räpäteistäni
illative räpättiini räpätteihini
adessive räpätilläni räpäteilläni
ablative räpätiltäni räpäteiltäni
allative räpätilleni räpäteilleni
essive räpättinäni räpätteinäni
translative räpätikseni räpäteikseni
abessive räpätittäni räpäteittäni
instructive — —
comitative — räpätteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative räpättisi räpättisi
accusative nom. räpättisi räpättisi
gen. räpättisi
genitive räpättisi räpättiesi
partitive räpättiäsi räpättejäsi
inessive räpätissäsi räpäteissäsi
elative räpätistäsi räpäteistäsi
illative räpättiisi räpätteihisi
adessive räpätilläsi räpäteilläsi
ablative räpätiltäsi räpäteiltäsi
allative räpätillesi räpäteillesi
essive räpättinäsi räpätteinäsi
translative räpätiksesi räpäteiksesi
abessive räpätittäsi räpäteittäsi
instructive — —
comitative — räpätteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative räpättimme räpättimme
accusative nom. räpättimme räpättimme
gen. räpättimme
genitive räpättimme räpättiemme
partitive räpättiämme räpättejämme
inessive räpätissämme räpäteissämme
elative räpätistämme räpäteistämme
illative räpättiimme räpätteihimme
adessive räpätillämme räpäteillämme
ablative räpätiltämme räpäteiltämme
allative räpätillemme räpäteillemme
essive räpättinämme räpätteinämme
translative räpätiksemme räpäteiksemme
abessive räpätittämme räpäteittämme
instructive — —
comitative — räpätteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative räpättinne räpättinne
accusative nom. räpättinne räpättinne
gen. räpättinne
genitive räpättinne räpättienne
partitive räpättiänne räpättejänne
inessive räpätissänne räpäteissänne
elative räpätistänne räpäteistänne
illative räpättiinne räpätteihinne
adessive räpätillänne räpäteillänne
ablative räpätiltänne räpäteiltänne
allative räpätillenne räpäteillenne
essive räpättinänne räpätteinänne
translative räpätiksenne räpäteiksenne
abessive räpätittänne räpäteittänne
instructive — —
comitative — räpätteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative räpättinsä räpättinsä
accusative nom. räpättinsä räpättinsä
gen. räpättinsä
genitive räpättinsä räpättiensä
partitive räpättiään
räpättiänsä 		räpättejään
räpättejänsä
inessive räpätissään
räpätissänsä 		räpäteissään
räpäteissänsä
elative räpätistään
räpätistänsä 		räpäteistään
räpäteistänsä
illative räpättiinsä räpätteihinsä
adessive räpätillään
räpätillänsä 		räpäteillään
räpäteillänsä
ablative räpätiltään
räpätiltänsä 		räpäteiltään
räpäteiltänsä
allative räpätilleen
räpätillensä 		räpäteilleen
räpäteillensä
essive räpättinään
räpättinänsä 		räpätteinään
räpätteinänsä
translative räpätikseen
räpätiksensä 		räpäteikseen
räpäteiksensä
abessive räpätittään
räpätittänsä 		räpäteittään
räpäteittänsä
instructive — —
comitative — räpätteineen
räpätteinensä
Alternative forms

Etymology 2

Verb

räpätti

  1. third-person singular past indicative of räpättää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.