raivostuminen

Finnish

Etymology

raivostua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrɑi̯ʋostuminen/, [ˈrɑ̝i̯ʋo̞s̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): rai‧vos‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): rai‧vos‧tu‧mi‧nen

Noun

raivostuminen

  1. verbal noun of raivostua
    1. getting furious/mad, losing one's temper

Declension

Inflection of raivostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative raivostuminen raivostumiset
genitive raivostumisen raivostumisten
raivostumisien
partitive raivostumista raivostumisia
illative raivostumiseen raivostumisiin
singular plural
nominative raivostuminen raivostumiset
accusative nom. raivostuminen raivostumiset
gen. raivostumisen
genitive raivostumisen raivostumisten
raivostumisien
partitive raivostumista raivostumisia
inessive raivostumisessa raivostumisissa
elative raivostumisesta raivostumisista
illative raivostumiseen raivostumisiin
adessive raivostumisella raivostumisilla
ablative raivostumiselta raivostumisilta
allative raivostumiselle raivostumisille
essive raivostumisena raivostumisina
translative raivostumiseksi raivostumisiksi
abessive raivostumisetta raivostumisitta
instructive — raivostumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of raivostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative raivostumiseni raivostumiseni
accusative nom. raivostumiseni raivostumiseni
gen. raivostumiseni
genitive raivostumiseni raivostumisteni
raivostumisieni
partitive raivostumistani raivostumisiani
inessive raivostumisessani raivostumisissani
elative raivostumisestani raivostumisistani
illative raivostumiseeni raivostumisiini
adessive raivostumisellani raivostumisillani
ablative raivostumiseltani raivostumisiltani
allative raivostumiselleni raivostumisilleni
essive raivostumisenani raivostumisinani
translative raivostumisekseni raivostumisikseni
abessive raivostumisettani raivostumisittani
instructive — —
comitative — raivostumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative raivostumisesi raivostumisesi
accusative nom. raivostumisesi raivostumisesi
gen. raivostumisesi
genitive raivostumisesi raivostumistesi
raivostumisiesi
partitive raivostumistasi raivostumisiasi
inessive raivostumisessasi raivostumisissasi
elative raivostumisestasi raivostumisistasi
illative raivostumiseesi raivostumisiisi
adessive raivostumisellasi raivostumisillasi
ablative raivostumiseltasi raivostumisiltasi
allative raivostumisellesi raivostumisillesi
essive raivostumisenasi raivostumisinasi
translative raivostumiseksesi raivostumisiksesi
abessive raivostumisettasi raivostumisittasi
instructive — —
comitative — raivostumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative raivostumisemme raivostumisemme
accusative nom. raivostumisemme raivostumisemme
gen. raivostumisemme
genitive raivostumisemme raivostumistemme
raivostumisiemme
partitive raivostumistamme raivostumisiamme
inessive raivostumisessamme raivostumisissamme
elative raivostumisestamme raivostumisistamme
illative raivostumiseemme raivostumisiimme
adessive raivostumisellamme raivostumisillamme
ablative raivostumiseltamme raivostumisiltamme
allative raivostumisellemme raivostumisillemme
essive raivostumisenamme raivostumisinamme
translative raivostumiseksemme raivostumisiksemme
abessive raivostumisettamme raivostumisittamme
instructive — —
comitative — raivostumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative raivostumisenne raivostumisenne
accusative nom. raivostumisenne raivostumisenne
gen. raivostumisenne
genitive raivostumisenne raivostumistenne
raivostumisienne
partitive raivostumistanne raivostumisianne
inessive raivostumisessanne raivostumisissanne
elative raivostumisestanne raivostumisistanne
illative raivostumiseenne raivostumisiinne
adessive raivostumisellanne raivostumisillanne
ablative raivostumiseltanne raivostumisiltanne
allative raivostumisellenne raivostumisillenne
essive raivostumisenanne raivostumisinanne
translative raivostumiseksenne raivostumisiksenne
abessive raivostumisettanne raivostumisittanne
instructive — —
comitative — raivostumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative raivostumisensa raivostumisensa
accusative nom. raivostumisensa raivostumisensa
gen. raivostumisensa
genitive raivostumisensa raivostumistensa
raivostumisiensa
partitive raivostumistaan
raivostumistansa 		raivostumisiaan
raivostumisiansa
inessive raivostumisessaan
raivostumisessansa 		raivostumisissaan
raivostumisissansa
elative raivostumisestaan
raivostumisestansa 		raivostumisistaan
raivostumisistansa
illative raivostumiseensa raivostumisiinsa
adessive raivostumisellaan
raivostumisellansa 		raivostumisillaan
raivostumisillansa
ablative raivostumiseltaan
raivostumiseltansa 		raivostumisiltaan
raivostumisiltansa
allative raivostumiselleen
raivostumisellensa 		raivostumisilleen
raivostumisillensa
essive raivostumisenaan
raivostumisenansa 		raivostumisinaan
raivostumisinansa
translative raivostumisekseen
raivostumiseksensa 		raivostumisikseen
raivostumisiksensa
abessive raivostumisettaan
raivostumisettansa 		raivostumisittaan
raivostumisittansa
instructive — —
comitative — raivostumisineen
raivostumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.